helppo rata ja epäonnistuneita takaaleikkauksia

Viimeviikon tiistaina me aloitettiin agilityn jatkokurssi Nitan ja Moonan kanssa. Alotettiin aika helpolla radalla, eikä sateen takia paikalla ollut muita joten joduin sain olla koko ajan radalla juoksentelemassa. Lämmiteltiin ihan simppelisti hypyillä, pituudella ja putkella.

Olis pitänyt kirjottaa jo silloin tiistaina, kun mun muisti meinaa pätkiä, mutta taidettiin sen jälkeen tehdä kepit, joista putkeen, putkesta hypyille. Putkella tuli siis takaaleikkaus (jota Moona ei hyväksy, ei sitten millään esteellä. Ei irtoa niin ei irtoa :D), koska kepitettiin "helpommalta" puolelta. Toisella kerralla piti mennä putkeen eri päästä kuin ensimmäisellä kerralla.
Nita oli aika loistava, se hakee putkea muutenkin tosi hyvin. Ainut ongelma, mikä huomattiin oli että se epäröi jos ohjaan vasemmalla kädellä, mutta vahvistin sitä itsenäisesti sunnuntaina kun käytiin vähän kentällä treenaamassa.

Melko lyhyet, mutta kivat treenit joista jäi hyvä mieli. Ohjaaja vain totesi, että luuli mun kisanneen Nitan kanssa, eikä päinvastoin. Moona kun on vähän tuollainen... Se tekee tarkasti mutta ei irtoa sitten yhtään, ja varmaankin viimekesän äitiysloman, syksyloman ja talviloman takia oli vähän hakemista tuossa touhussa. Mutta selvästi se nautti kun pääsi pitkästä aikaa radalle :)

Tiistai 24.5.2011

Tänään oli sitten jo vähän haastetta mukana! ja treeneissä enemmän porukkaa. Tehtiin aluksi ratapätkä, joka alkoi hypyiltä mutta meidät komennettiin kepeille kun ollaan muka niin hyviä. Moonan kanssa kepeiltä hypylle meno tuotti vähän hankaluuksia, kun piti tehdä kepit taas helpolta puolelta. Leikkasin kuitenkin vasta toisen hypyn jälkeen eikä Moona ehtinyt tajuta ha-ha. Hypyltä renkaalle, jonka jälkeen putkeen ja keinulle. Moona oli taitava, koska se kuuntelee niin hyvin.

Nitalla oli vauhtia, mutta keskittymiskyky nollassa. Se harppoi keppejä oman mielensä mukaan, ja kun käskin sen pois pujottelemasta että voitais alottaa alusta, lähti se takasinpäin pujottelemaan ihan miten sattuu. Tehtiin sitten vaan yhdet hyvät kepit ja aloitettiin rata vasta hypyltä ettei ihan penkin alle menisi. Toisen hypyn jälkeen Nita ei muka millään osannut renkaalle. Kun lähetin sen renkaalle ilman hyppyjä, meni aivan loistavasti mutta hypyn kanssa se aina oikaisi renkaan vierestä, mitä se ei ole vielä ikinä ennemmin tehnyt. No, saatiin sekin lopuksi onnistumaan. Renkaan jälkeinen putki oli vaikea koska vieressä oli ah-niin-ihana kontaktieste.

Lopuksi tehtiin vain pelkkiä putkeen lähetyksiä, joissa Moonalle otettiin avuksi ohjaaja herkkujen kanssa putken toiseen päähän. Nitalle sellaista ei tarvinnut kun se haki sinne vaika seisoin paikallani monen metrin päässä. Hyvä Nita!

Tiistai 31.5.2011

Sellaiset treenit tällä kertaa.. Torstaina varmaan mätsäröidään ja sunnuntaina näytelmät.

Pieni ja ärsyttävä?

Nitan lempileikki heti pallon perässä juoksemisen jälkeen on meidän muiden koirien ärsyttäminen, varsinkin Mistyn ja Moonan. Tänäänkin pihalla se härnäsi ja härnäsi, kunnes lopulta sai Mistyn ja Moonan mukaan leikkiin. Nita tekee ensin spurtin, heittäytyy selälleen ja antaa muiden "alistaa" itseään. Sitten se yhtäkkiä pinkaisee täysiä pakoon, ja yleensä alkaa juosta marjapuskien ympärillä sellaista vauhtia että kylki lähes hipoo maata. Misty ja Moona vaan kyttäilee puskan vieressä ja välillä hyökkivät neitiä kohden. Pian kuitenkin vanhukset kyllästyy tähän leikkiin ja jatkavat jotain muuta. Ja pian alkaa sama alusta...

Sisätiloissakin Nita välillä ärsyttää Mistyä, ja juoksee sitten pakoon pitkin huonekaluja (sänky, sohva) ja rullaa kaikki matot...









Nyt me kiidetään Nitan ja Moonan kanssa agilityyn, cya!

Kevään toinen mätsäri

Tiistaina oli täällä Jurvassa match show, jonne päätettiin lähteä. Päivä ei näyttänyt kovin lupaavalta, vettä satoi koko ajan. Illalla onneksi selkeni ja saatiin juosta kehässä auringonpaisteessa, jee! Kylmä tuuli oli silti aika buu.

Mukaan otin isovanhempien vuoden ikäisen saksanseisojanartun Nadjan, jonka olen luvannut esittää erkkarissa (jos vain omilta koirilta ehdin :D!). Nadja on vielä nuori ja hölmö, joka rakastaa kaikkea eikä ole juurikaan muita koiria nähnyt. Helpoksi tämän "sosiaalistamisen" tekee kuitenkin sen, että se tosiaan rakastaa ihan kaikkea ja juoksisi mielellään pää viidentenä jalkana leikkimään jokaisen vastaantulevan koiran kanssa ja kaataisi kaikki lapset kumoon ja nuolisi niiden naamat. Neiti oli taas vaihteeksi riehakkaalla tuulella, ja voi sitä riemun määrää. Kehässä käyttäytyminen oli mitä oli, välillä se otti vähän laukka-askelia mutta ravasi ihan tyylikkäästikin. Seisominen, joka on kotipihatreeneissä onnistunut aina ei tällä kertaa sujunut sitten yhtään. Se vaan ei tiennyt miten päin olisi, meniskö nuuskimaan edessäolevan takamusta vai yrittäiskö tehä tuttavuutta takana seisovaan koiraan.

Sininen nauhahan meille napsahti, mikä oli jo niin odotettavissa. Yllätyin kuitenkin kun tuomari sijoitti Nadjan kolmanneksi, sinisten kehässä oli kuitenkin paljon hyvin käyttäytyviä ja esiintyviä koiria. Palkinnoksi pokaali ja vinkulelu, siitä ainakin koira oli onnellinen. Vähän kyllä hävetti siellä sinisten kehässä, kun koitin saada koiran huomion ja otin sen korvasta kiinni. En tosiaankaan painanut tai kiskonut, vaan lähinnä kosketin ja se veti kamalat kiljahdukset. Jossakin taitaa olla Draamaqueenin vikaa. . .

Nita oli myös mukana, ja neiti oli kovin malttamaton. Se ravasi mun mielestä nätisti ja seisoi hyvin mutta kyllästyi paikallaolemiseen tosi nopeasti. Se ois vaan tarjonnu istumista ja temppuja. Meitä vastassa oli rauhallinen nöffi, jolle tarjottiin sinistä nauhaa ja Nitan kanssa sitten pian liideltiinkin punaisten kehässä. Nadja oli jo sijoitettu kolmanneksi, joten olin varma että meidät kätellään kehästä pois. Tuomari kuitenkin sijoitti Nitan toiseksi! :D Nitakin sai kivan vinkuvan tennispallon, jonka kanssa se on riehunut jo useasti. Nyt voi hyvillä mielillä ootella Mänttä-Vilppula ryhmänäyttelyä ja meidän erikoisnäyttelyä :)

Nita

Nadjan erittäin kaunis seisominen..

Ravi onneksi sujui vähän paremmin.

Ensiviikon tiistaina päästään Nitan ja Moonan kanssa agilitytreeneihin, en malta oottaa! Pitkästä aikaa kentille, tämä on jo niiiin vahva kesän merkki ;) Toivottavasti talvitauko on tehnyt pelkästään hyvää...

O-pentueen 1v. synttärit

Sänkipellon O-pentue täytti eilen 9.5 yksi vuotta! Onnea kaikille. Pian onkin Mänttä-Vilppula ryhmänäyttely, jonne on tulossa muutama kasvatti, niin o- kuin n-pentueestakin! Sen jälkeen tietenkin meidän päänäyttely jossa toivottavasti nähdään myös kasvatteja.

Englanninsettereiden kevätpäivät

Viikonloppuna pidettiin englanninsettereiden kevätpäivät keskisuomessa, Uuraisilla. Itse en ollut paikalla, mutta iskä oli siellä kera Maxin & Nitan. Lauantaina oli luvassa niin teoriaa kuin käytännön koulutustakin, jotka keskittyivät lähinnä koiran toimintaan ja käyttäytymiseen lintutilanteessa.

Käytännönharjoituksissa käytettiin kyyhkyjä, joilla Nitalle oli saatu loistavaa paikallaolotreeniä lintutilanteessa! Maxillakin oli kokeiltu kyyhkyjä, mutta eipä herraa sellaiset tsirpit kiinnostaneet sitten pätkääkään. Kouluttaja, Timo Vakkeri, oli sitten kysellyt koiran ikää ja kuullessaan sen olevan jo seitsämänvuotias, erittäin monia lintutilanteita kokenut seisoja totesi Vakkeri ettei ihme vaikkei kiinnosta. :D

Sunnuntaina oli vuorossa KGP-noutokisa (koskenkorva grandprix), johon Max otti osaa. Noutokokeen idea on, että kaksi kylmää lintua on piilotettu maastoon tietylle alueelle, ja yksi heitetään niin että koira näkee sen. Max nouti viimevuoden tapaan kaikki kolme lintua ja vei voiton tänäkin vuonna.

Nita ei vielä noutokokeeseen päässyt osallistumaan, mutta oikein hienosti se tuo kapulan! Nyt vaan täytyy alkaa treenaamaan kylmillä linnuilla...

Max noutamassa fasaania

Palkintokuva.

Kuvista kiitos Rauno Mäyrälle!

vappupuuhat

Lauantaina suunnattiin Nitan kanssa Kurikkaan miitteilemään! Miittiin osallistui Nitan lisäksi vain kolme muuta koiraa, mutta oli siitä huolimatta ihan kivaa. Koirat saivat juoksennella vapaasti hiekkamontussa ja leikkiä. Ei me sitten viivytty siellä kuin tunnin verran.

Tänään suunnattiin vappumätsäriin Kauhajoelle, mukaan otin Maxin sekä Nitan. Kummatkin osallistuivat isoihin koiriin, saaden punaiset nauhat. Nitan esiintymiseen olin todella tyytyväinen! Maxia vähän laiskotti, mutta meni sekin ihan nätisti. Sijoitusta ei kuitenkaan kummallekaan tälläkertaa irronnut. :) Harmi etti kuvia ole ollenkaan mätsäristä.

Moona & Hertta

Vilma

Hertta

Nita ja pallo :D