Joulutervehdys

Palaillaan Joulun jälkeen blogin pariin pienen vuosikatkauksen kera!

Loppukevennykseksi vielä kuva piparihaasteesta. Max oli pakko diskata, kun pipareita upposi koiraan siihen tahtiin että pelkäsin sen mahan menevän sekaisin. 3/4 onnistui, jee!

R-pentueen kuulumisia

Olen saanut kivasti kuvia R-pentueesta (lisääkin saa lähettää! on hauska seurata pienten kehitystä) ja ajattelin postata tännekin muutaman. Aika hienoja setterin alkuja, vai mitä? Kuvat eivät ole minun ottamiani.

Rosalina

Rosalina

Rasmus

Rasmus

Keskellä Rasputin, oikealla isä Dimi. Kuvasta on jo aikaa, ja Rassekin on luultavasti hujahtanut jonkun verran!

Hyllyrivi kasvaa

..Ei lisättävää :D Harjoituksen puutteen huomasi kyllä, eikä radat kulkeneet sunnuntaina yhtä vauhdikkaasti kuin lauantaina. Nita kyllä teki iloisesti, mutta oli selvästi vähän laiska ja unella. Sama taisi vaivata ohjaajaa. Molemmat  sunnuntain hylyt tulivat viimeisillä esteillä, heh. Ei sillä, eivät radat muutenkaan olisi olleet puhtaita.

Tässä vähän julkaisukelvotonta videomateriaalia. Hyi kamala mitkä kontaktit. Ja sipsuttava ohjaaja.

Agilitykisat

Tänään kisattiin Seinäjoella LAGUn kisoissa kahden radan verran. Viimeksi ollaan startattu tammikuussa, ja kyllä huomasi että on ollut melkein vuoden tauko. Mua jännitti ihan kamalasti koko päivän, mutta kisapaikalla se alkoi vaihtua aika hyväksi fiilikseksi.

Ekaan rataan tutustuessa tuli aika varma olo, ja luotin siihen että se on meille sopiva rata kunhan vain ohjaan huolella. Koko rata meni ihan okei, itsestä tuntui siltä että roiskin ohjauksia välillä miten sattuu mutta jostain syystä päästiin aina oikeille esteille :D Kontaktit oli hitaita ja vikan putken suulla koira jäi vähän empimään. Radalta saatiin silti 0, mutta yliaikaa tuli joku kaksi (2) sekuntia. Kuvaaja ei saanut rataa kuvattua, mikä harmittaa! Ei tosin yhtä paljon kuin noi pari sekuntia.

Toinen rata vaikutti vieläkin simppelimmältä, ja siinä oli tosi paljon vauhtipätkiä - mikä sopii meille erinomaisesti. Rata meni mun mielestä aika kivasti sinne kepeille asti, ja ohjasinkin aika huolimattomasti enkä antanut koiralle tarpeeksi tilaa. Sen jälkeen lähti rullaamaan ihan okei, mutta sössin itse lopussa kun jätin koiran oman onnensa nojaan ja se hyppäsi väärältä puolelta kolmanneksiviimeisen hypyn. Tuloksena näinollen HYL, mutta tykkäsin tästä radasta silti enemmän.



Huomenna kisataan kahden radan verran vielä, toivottavasti molemmilla olisi yhtä kiva fiilis ja turhat virheet jäisi tekemättä.

Haaste & rutkasti kuvia

Saatiin hauska haaste Soopelimonsterit blogilta ja sen myötä sain hyvän syyn lykätä teille myös vähän talvikuvia toissaviikonlopulta!

Olin vanhempieni luona ensilumen sataessa, ja käytiin koko lauman kanssa laavulla paistamassa makkaraa. Koirilla oli hauskaa, etenkin Max nautti lumesta kinoksiin sukellellen. Romppu koitti parhaansa mukaan pysyä Nita-äidin perässä - heikoin tuloksin. Pikkuinen alkaa kuitenkin olemaan jo sen verran iso, että eiköhän sekin kohta muiden vauhdissa pysy.

Tässä kuitenkin haaste:
Vastaa haastajan 11 kysymykseen
Keksi 11 uutta kysymystä
Haasta 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa
Kerro bloggaajille, että olet haastanut heidät


1. Epämiellyttävin asia, jonka koirasi on löytänyt?
Juuri viikonloppuna koirat löysivät ojanpohjalta hirven sisälmyksiä tms. Voin kertoa että meinasin laatta lentää kun toiset kiskoivat niitä suihinsa. En kuitenkaan usko että kukaan ehti niitä nielaista, mutta haju oli kar-mi-va. Eikä verinen oja muutenkaan kovin herkulliselta näyttänyt.

2. Mitä harrastat koirasi kanssa ja miksi? Pärjäisikö koirasi arkielämässä jos ette harrastaisi mitään?
Minä harrastan Nitan kanssa agilityä, jonka vuoksi blogi alunperin perustettiinkin. Agility on vauhdikas ja hauska laji, johon jää tosi nopeasti koukkuun. Ilman tätä lajia koira pärjäisi varmasti, omistajasta en olisi niin varma :D Vanhempani harrastavat koirien kanssa metsästystä. Jos sitä enää harrastukseksi voi kutsua, sillä se on nykyään enemmänkin elämäntapa. Agility omalta osaltaan tukee tätä harrastusta - se ylläpitää lihaskuntoa tulevaa metsästyskautta varten. Se on myös hyvä tapa väsyttää koira  henkisesti kuin fyysisestikin.

3. Onko sinulla elämää koiraharrastusten ulkopuolella?

On, etenkin nykyään! Opiskelen Seinäjoella ammattikorkeakoulussa kulttuurituottajaksi, ja Nita asuu pääosin vanhempieni luona Jurvassa. Opiskelijaelämä on hektistä, eikä neiti viihdy kaupungissa pitkiä jaksoja. En omista autoa, ja asun vilkkalla alueella. Koiraa on mahdotonta päästää vapaaksi, kun kaikki lenkkimaastot sijaitsevat niin kaukana. Koiraharrastus on siis jäänyt tosi vähälle viimeaikoina.

4. Mikä on viimeisin ”ahaa”-elämys koiraharrastusten tiimoilta?Koirien kanssa on tullut touhuttua sen verran vähän, että pakko sanoa etten muista mitään erityistä.

5. Mitkä ovat suurimmat vahvuutesi koiranomistajana? Osaatko lukea koiraasi oikein ja tiedät miten se käyttäytyy eri tilanteissa vai jatkuuko kärsivällisyytesi loputtomiin?

Mielestäni osaan lukea etenkin Nitaa ja perheen muita koiria todella hyvin ja pärjään koko lauman kanssa mainiosti yksinkin. Mutta muiden, etenkin tuntemattomien koirien suhteen olen aika epävarma enkä yleensä kauheasti edes jaksa niistä kiinnostua.. Olen aika kärsivällinen persoona, mutta mieleen ei tule mitään erityistä piirrettä. 

6. Onko blogin ylläpito antanut sinulle mitään? Uusia ajatusmalleja, treenivinkkejä, treenikavereita?

Olen mielestäni oppinut näkemään paremmin omat virheeni agilityn saralla ja suunnittelemaan realistisia tavoitteita!

7. Saako koiraan kajota fyysisesti? Jos saa niin missä menee raja pakotteen ja eläinrääkkäyksen välillä?
Itse en juurikaan turvaudu fyysiseen komenteluun tai pakotteisiin, mutta joskus koiran esim. nuuhkiessa maata enkä saa siihen kohtaktia saatan "tökätä" sitä kevyesti sormellani kylkeen että se havahtuisi. En etenkään Nitan kohdalla käyttäisi kuitenkaan mitään kovempia keinoja kun se on sen verran pehmeä koira. Enkä ala tässä pohtimaan eriluontoisten ja tyyppisten koirien käsittelyä..

8. Oletko löytänyt elämäsi rodun vai onko etsintä vielä kesken?

Kokemusta on vain yhdestä rodusta, mutta kyllä setterit tuntuvat aika omalta. Aion kyllä vielä kokeilla muitakin rotuja kunhan sopiva elämäntilanne tulee eteen.

9. Millaisista asioista/ominaisuuksista olet muille koirakoille kateellinen? Pistääkö naapurin Rekun siisti seuraaminen kateuden vihreän poskille?

Mun kateus nousee pintaan agilityradoilla - mutta yleensä ne on vaan hetkellisiä tuntemuksia. Kateuskin johtuu lähinnä jostain rotujen ominaisuuksista, eivätkä niinkään koirasta tai sen koulutuksesta. Olisihan se kiva jos Nita olisi yhtä sähäkkä ja nopea kuin paimenkoira, mutta yleensä tälläset fiilikset menee kuitenkin tosi nopeasti ohi!

10. Milloin olet hävennyt koirasi puolesta eniten?
Hmm.. Varmaan kerran sisätilanäyttelyssä olin viemässä Nitaa ulos tarpeilleen, ja se päätti tehdä ne suoraan siihen ulko-oven eteen... Se oli aika noloa, etenkin kun matkassa ei sattunut olemaan yhtään pussia.

11. Mikä koirassasi viehättää sinua eniten?
Nita on mun mielestä aika huumorintajuinen ja ilmeikäs koira: sen tunteet näkyy ja kuuluu :D Se on musta tosi hieno piirre koirassa.

Hähää, en haasta ketään koska moni on tämän jo tehnyt. Kiitos kuitenkin haasteesta, oli mukava vastailla kysymyksiin!