Seinäjoki KV 2016

Lauantaina oli pitkästä aikaa luvassa koiranäyttelypäivä, ihan täällä kotipaikkakunnalla. Silti kello soi aikaisin, kun kehä alkoi jo yhdeksältä ja ennen irlanninsettereitä oli vain muutama muu rotu.

Saavuttiin paikalle ajoissa, mutta silti oli hieman hankaluuksia löytää häkille sopivaa paikkaa. Hertta on nykyään niin chilli näyttelyissä kävijä, että se haluaa vaan saman tien päästä häkkiin nukkumaan kauneusuniaan. Joskus se yrittää päästä häkkiinsä kun olen vasta sitä kokoamassa :D Ennen ei tullut häkissä nukkuminen kuuloonkaan, vaan sieltä yritettiin raivolla tulla läpi.

Kuva: Joakim Caldén

Kehässä Hertta käyttäytyi hienosti ja jaksoi seisoa hyvin paikallaan. Lattia oli liukas ja matotettu aika kehnosti. Myös kehä oli pieni - kuten sisänäyttelyissä yleensäkin. Liikkeet onneksi miellyttivät tuomariakin, joten hyvin nekin sujuivat. Tuomarina toimi ruotsalainen Lars Widen, ja arvostelu on suomennettu käännöspalvelussa. :)

"Juniorinarttu, jolla hyvä koko. Kaunis femiininen pää, kiva ylälinja. Rintakehä kehittymässä. Oikein kulmautunut. Oikein mukavat liikkeet joka kulmasta. Turkki ei tänään näyttelykunnossa. Kaunis väri. Lupaava juniori" JUN-ERI JUK1 

Kuva: Joakim Caldén

Olin niin ylpeä ja iloinen tuosta arvostelusta :) Tuomari todella tykkäsi Hertasta, mutta sanoi ettei halua juniorille antaa SA:ta. Eipä me sillä mitään oltaisi tehtykään, kun nartuissa oli niin kova taso. On kuitenkin niin hieno huomata miten paljon Hertta on kehittynyt, ja odotan innolla että se kasvattaa kunnon turkin!

Viikonloppu Tampereella

Vietettiin Hertan kanssa hieman pidennetty viikonloppu Tampereella. Mitään kummempaa ohjelmaa en ollut suunnitellut, mutta tavattiin muutama koiratuttu ja Hertan kasvattajaa. Tutkittiin tietysti uusia lenkkimaastoja, ja kierrettiin muutama kiva luontopolku.



Hertta oli oikein reipas reissukoira, ja maalaisjunttini sopeutui kerrostaloelämään hyvin. Väsymyksen kyllä huomasi, uudet hajut, äänet ja runsas tekeminen teki tehtävänsä.

Vas. Hertta, sisko Ruska, emä Kaisla, isoäiti Pihka ja vääränrotuiset Hekla ja Hilla.

Perjantaina tavattiin pitkästä aikaa Hertan kasvattajaa, ja paikalle pääsi myös Hertan sisko Ruska omistajineen. Oli hauskaa miten samannäköisiä siskot olivat. Siis lähes identtisiä! Ulkonäön lisäksi eleet ja ilmeetkin olivat ihan samanlaisia. Tytöillä synkkasi heti hyvin, ja ne viilettivät kilpaa pitkin metsää. Aina ei ollut ihan varma, kumpi juoksi edellä.

Hertta 15kk

Käytiin viikonlopun aikana kiertämässä Hervannan luontopolku (5km) kahdesti sekä Suolijärven luontopolku (4,5km) myös pariin otteeseen. Mitäpä sitä hyväksi havaittuja reittejä muuttamaan! Oli kiva, että kaupungista löytyi kunnon metsämaastoa, jossa uskalsi päästää koiran vapaaksi juoksentelemaan.


Tampere oli oikein viihtyisä, ja kohteli meitä hyvin. Ensi kerralla olisi tarkoitus käydä tutustumassa Tampereen koirauimalaan, josko Herttakin oppisi ensi kesäksi uimaan :D Kunhan vaan saadaan joku kaveri houkuteltua mukaan, sillä yksin ei puoleksi tunniksi kannata aikaa sinne varata. Jos blogin lukijoista löytyy joku Tamperelainen, joka haluaisi jakaa uintikuluja meidän kanssamme, ota ihmeessä yhteyttä! :-)

Rakennekatselmuksessa

Lauantaina 1.10 käväistiin Hertan kanssa kanakoirakerhon järjestämässä rakennekatselmuksessa. Tuomarina siellä oli Eeva Anttinen, ja Hertta oli ainut oman rotunsa edustaja. Minusta oli kiva saada hieman normaalia näyttelyarvostelua kattavampi arvio koirastani. Arvostan myös Eeva Anttista tuomarina, ja mielestäni Hertan arvostelu näyttää ihan Hertalta.

Saatte nyt arvostelun kahdessa osassa, että se on edes jotenkin luettava :)



Suurimmat virheet löytyivät Hertan päästä sekä ilmeestä. Hertan kuono on lähes yhtä leveä kuin kallo, ja se kuulemma vaikuttaa ilmeeseen. Kuonon tulisi siis olla hieman kalloa kapeampi. Myös Hertan päälaella on nk. "viisauden nystyrä", joka sekin vaikuttaa negatiivisesti ilmeeseen. Myös otsapenger on hieman liian loiva. Sivuprofiililtaan pää on kaunis ja rodunomainen, mutta edestä katsottuna nämä virheet löytyvät.

Tuorein kuva Hertan päästä, josta näkyy hyvin tuo kallon keskiharjanne, "viisauden nystyrä"

Pakko myöntää että olen pitänyt Hertan etukulmauksia liian niukkoina, mutta niistä ei kummempaa mainintaa tullut. Sen sijaan takaraajoista löytyy suoruutta, joka vielä korostuu kun seisottaessa venytän takajalkoja liikaa. Tämä oli hyvä kuulla, sillä oma silmäni ei ole esim. kuvissa huomannut tälläistä. Nyt kun katsoin kuvia ihan uusin silmin, tajusin asian. Tosi hassua, miten sitä tuijottelee omaa koiraansa niin sokeasti.

Hertta sai kuitenkin paljon kehuja rakenteestaan, joka Anttisen mielestä on erinomainen. Hertta on suhteessa tasapainoinen, ja kuulemma suurin osa esille tulleista asioista on niuhottamista. Mutta sehän tämän tilaisuuden tarkoitus taisikin olla, sillä jokaiselle koiralle oli varattu n. 15min aikaa arvosteluun. :)



Myös karvapeitteestä ja väristä tuli kovasti kehuja. Hapsutus on vielä niukkaa, ja odotankin että koska neiti päättäisi kasvattaa itselleen uudet hapsut. Tässä vetauskuva kesäkuulta, ja uusin kuva syyskuulta. Hienot hapsut katosivat kesän aikana, mikä kasvattajan mukaan on normaalia. Lupaili, että kohta Hertalle kasvaa hieno uusi turkki tilalle.

Hertta 18.6. (11kk)

Hertta 3.9. (14kk)

Kokonaiskuva tässä kunnossa Hertasta on erittäin hyvä, ja olen siihen oikein tyytyväinen. On kiva omistaa tasapainoinen ja terverakenteinen koira :) Eiköhän se tuosta vielä paljonkin kehity, kun ikää tulee lisää. Esim. eturintaa odotellessa..