Suski & Setterit

love and marriage...

2012-02-21T18:05:00.000+02:00

Kuva (c) Jari Vettenniemi

Eilen koitti päivä kun Moona ja Luka vihdoin tapasivat. Astutus onnistui, ja huomenna Moona lähtee taas Poriin Lukan luo käymään. Pitäkää peukkuja, että meille syntyy keväällä Sänkipellon P-pentue!

Tiukkoja kurveja ja lentäviä rimoja.

2012-02-19T15:47:00.001+02:00

Tänään käytiin pitkästä aikaa epävirallisissa kisoissa. Oli oikein mukava päivä, ensin osallistuttiin kilpailevien rataan ja vielä lopuksi pidettiin hauskaa Knock out -radalla, jonka ideana oli että kaksi koiraa suorittaa identtisiä ratoja samaan aikaan, ja nopeampi pääsee aina toiselle kierrokselle.

Kilpailevien rata oli ihan hauska, loppu tosin oli sellainenkin solmu, enkä mä keksinyt miten siitä selviäisi nopeasti. Kolmella ekalla esteellä katosin miten loivia kaarroksia monet koirat tekivät ohjaajan yrittäessä pyörittää koiraa. Mä päätin kokeilla kakkosesteen taakse menemistä, ja siitä sitten heittää koiran kolmoselle. Ajatuksena ihan hyvä, käytännössäkin se toimi ihan semihyvin. Mä kuitenkin olin turhan hidas ja jäin koiran eteen, Nita jarrutti kesken ponnistuksen ja rima putosi.

Siitä jatkettiin sujuvasti kepeille, hypyn jälkeen persjättö. Se toimi hyvin, valssin kanssa olisi ottanut varmasti ihan hirveän loivan käännöksen. Kepit meni hyvin, ei jättänyt mitään väliin! Aan kontakti menettelee, mä itse hätäilin. Mustaan putkeen se ei taaskaan suostunut menemään, mutta mä yritinkin ohjata liian kaukaa ja kielto siitä tuli.

Keinun jälkeen valssi hypylle, juoksin itse hypyn ohi ja nopea persjättö että sain koiran käännettyä seuraavalle hypylle ja siitä putkeen. Tuo kohta onnistui hyvin! Mä pelkäsin etten osaa ajoittaa mutta se meni niinkuin ajattelinkin. :) Koira oli vauhdikas ja energinen, jee!

Tässä vielä Knock out kisan rata, josta mulla ei videota ole. Ekalla kierroksella voitettiin snautseriuros, toisella kierroksella hävittiin parilla sekunnilla nopealle koikkerille. :D

tyttö sinä olet tähti.

2012-02-17T16:33:00.000+02:00

Tänään tuli vihdoin Hööksiltä tilaamani jutut! Tilaus sisälsi tähtikuvioidun fleecemanttelin ja köysipallon. Pallosta tuli heti uusi lemppari, eikä neiti olisi millään malttanut siitä luopua. En kuitenkaan antanut sen sillä kauaa leikkiä, että säilyisi mielenkiinto. Pidän tuon treenileluna, koska olen huomannut että lelut jotka ovat koko ajan tarjolla, eivät treeneissä kiinnosta. Tähtimantteli oli ihan hyvän kokoinen, ehkä vähän liian iso. Parempi kuitenkin niin, tuo ainakin näyttää suojaavan tosi hyvin!

Maanantaina mä väkersin myös sellaisen kuivaus-/viilennysmanttelin vanhasta pyyhkeestä. Siitä tuli kuitenkin jostain syystä ihan älyttömän suurikokoinen ja se vaan valuu Nitan päältä. Maxille se on ihan ookoo. Eilen päätin kuitenkin pestä Nitan, ja pääsi uusi "kylpytakki" käyttöön. Piti vähän hakauneuloilla kiinnittää sitä kaula-aukkoa pienemmäksi että pysyi päällä. :D Loppuun laitoin vielä parit kuvat viimeviikonloppuiselta lenkiltä.

Tähtimantteli!

Moona

Nita tarkkailee

hessu hopo...

Vanha ja viisas!

14.2

2012-02-14T17:01:00.000+02:00

Hauskaa ystävänpäivää kaikille blogin lukijoille! :)

Tyhmä maanantai

2012-02-13T21:45:00.000+02:00

Tämä päivä ei alkanut mitenkään lupaavasti. Aamulla oli mun viimeisen matikankurssin koe joka meni ihan pieleen. Seuraavaksi meidän piti lähteä kaverin kanssa tekemään asiakastyötä, mutta kaveri peruutti parkkipaikalla toisen auton kylkeen ja koko aamupäivä menikin sitä selvittäessä. Hetki sitten tultiin treeneistä, ja olin jo aika varma mennessä että nyt ei kyllä suju. Maanantait vastustaa joskus ihan älyttömästi!

Tuollainen pätkä tällä kertaa. Alku meni ihan hyvin, ja Aalta seiskahypylle vienti sujui yllättävän hyvin! Siitä kepeille persjätöllä. Tänään ei kepit onnistuneet sitten yhtään, aina se harppasi tokavikan välin, tosin vika oli ilmeisesti minussa kun en osannut päättää menenkö lujempaa vai odottelenko koiraa. Tein molempia ja rytmi meni ihan sekaisin koiraparalla.

Sitten Nita kyllästyi, eikä suostunut tekemään taas mitään. Se jäi vain Aan kontaktille istumaan ja tuijotti mua, otettiin vaan putki ja lähdettiin pois radalta. Käytin nopeasti ulkona, annoin vettä ja jätin kiinni kauemmaksi, seurasin itse muiden suorituksia. Hain tuon vasta kun oli taas meidän vuoro, ja sillä oli taas enemmän motivaatiota. Otettiin vain Aalta kepeille ihan hyvällä vauhdilla! Tajusin muuten vasta nyt että me ei päästy rataa loppuun asti kokeilemaan ollenkaan, mutta eipä tuon kanssa oikein yhteistyö sujunut.

Josko sunnuntaina epiksissä olisi neitosella taas kiinnostusta. Musta tuntuu että se turhautuu mun töppäilyyn. Fyysisesti se ei väsy, mutta henkinen puoli sillä jotenkin aina väsähtää, varsinkin jos pitää ottaa muutamaan otteeseen sama kohta, äh.

Prinsessakohtelua, kiitos.

2012-02-11T20:44:00.000+02:00

Tänään Suupohjan koirakerho oli vuokrannut PAWSin hallin sekä ohjaajan kahdeksi tunniksi (Olen molempien seurojen jäsen) ja oltiin siellä Nitan kanssa treenaamassa. Rata oli mukava, siinä oli haastetta mutta ei liikaa.

Ensiksi oli tarkoitus ottaa rata n. 15min pätkissä, me tosin tehtiin se alusta loppuun. Muutamaa kohtaa piti ottaa uusiksi mutta muuten meni hienosti. Seuraavalla kerralla tehtiin sitten kisanomainen rata, ja se meni ihan penkin alle. Nitalla meni taas päälle se "hei mä en jaksa enää pliis tehdään jotain muuta? ai ei vai, no hyppää ite" -vaihde. Kovasti yritin tsempata mutta se vain laamaili, tuijotti mua ja heilutti hätää. Pallosta se kuumeni vähän, mutta otin sitten jotain vauhtijuttuja ja lopetettiin. Saatiin kuitenkin ennen sitä vedettyä rata kerran läpi, mutta se oli jo niin innotonta ja vauhditonta että huoh. Mietin kauan aikaa laitanko videon vai en. :D

Rata näytti tältä:

Meidän suurin ongelma oli 15-18, miten saada kontaktihullu koira putkeen, varsinkin kun sillä on suora näkymä aalle? No, onnistuttiin kuitenkin ihan hyvin parin toiston jälkeen. Videolla se ei kyllä näytä siltä, mut osattiin oikeesti! Keppeihin mun pitää kuulemma lisätä vauhtia, mutta oon nössö enkä uskalla, mitä jos se varastaa jonkun välin? Koira kuulemma vaan odottaa että minä juoksisin nopeammin.. Pussi jostain syystä jännitti, mutta eipä tuo varmaan vielä ikinä ole mustaa pussia mennyt. Ekan kerran epäröinnin jälkeen se kuitenkin suoritti esteen normaalisti.

Ei ne ehkä ihan niin huonot treenit olleetkaan, kun nyt ajattelen. Mutta harmittaa vaan kun tuo aina välillä turhautuu eikä halua tehdä mitään..

sometimes, i get a good feeling!

2012-02-06T22:09:00.000+02:00

Tänään alkoi meidän ohjatut treenit, jotka kestävät kahdeksan viikkoa (treenit kerran viikossa). Meillä onkin ollut tässä pieni "tauko" sillä ainoastaan tammikuulla osallistuttiin koulutuspäivään ja viimeviikonloppuna kävin hallilla treenaamassa kontakteja ja keppejä. Tuota ennen kisattiin joskus joulukuulla ja ohjatut treenit loppui marraskuussa..

Taukoilu oli tehnyt hyvää. Tuo vinkui ja haukkui jo autossa, kun tajusi että tultiin hallille. Lämmittelyssä se veti ilospurtteja ja syöksyi uppohankeen, pieni oli niin täpinöissään. Radalla se oli ihan älyttömän eloisa, vauhdikas ja jopa vähän haastoi mua! jos tein virheen, en pysähtynyt vaan jatkoin matkaa. Nita nautti treeneistä, ja niin nautin kyllä minäkin! Oli niin ihana pitkästä aikaa ohjata eloisaa otusta, ja saatiin kouluttajaltakin positiivistä kommenttia, meidän menoa oli kuulemma kiva katsoa. :)

Rata näytti tuolta (kuva alempana). Sopivasti haasteita ja vauhtipätkäkin! Alku meni ihan ok, tosin ensin yritin toisen hypyn jälkeen juosta vähän turhan lujaa, ja koira hukkui. Piti siinä vähän himmailla. Putki taas oli sitten niin vauhdikas että piti ihan tosissaan juosta että sain sen ohjattua neloshypyn kiertoon. Kontaktit oli jostain syystä paljon varmemman tuntuisia ja nopeita. Jotain tuon koiran pään sisällä on tauon aikana varmasti tapahtunut! :D

Kepeille vienti oli hieman haasteellinen, mutta persjätön kanssa se onnistui hyvin. Yritin tosin kaiken aikaa antaa Nitalle liikaa tilaa ja käytiin turhan lähellä puomia. Kepit oli vauhdikkaat eikä yrittänyt ryöstää. Lopussa sitten hiottiin vähän tuota A-hyppy-hyppy-putki-hyppy kohtaa, lähinnä esteet 16 ja 17 oli hieman hankala ajoittaa, 16-hypyn jälkeen spurtti, persjättö ja koira hypylle. Sai ohjaajakin juosta kun koira oli niin nopea, mutta ei voi valittaa.

hrr.

2012-01-31T22:15:00.000+02:00

Ulkona on ollut ihan jäätävän kylmä, kun elohopea on laskenut reilusti pakkasen puolelle. Onneksi koirat on sen verran vilukissoja, etteivät ne ulkona viihdy. Nopeasti vaan ovenraosta ulos, ja ennenkuin ehdit kutsua takaisin on koirat jo tulleet takaisin sisätiloihin. Loppuviikosta kärsin itse kuumeesta, joten Mistyn ja Nitan kanssa lähinnä nukuttiin ja makoiltiin sohvalla. Noista kahdesta on tullut ihan älyttömän hellyydenkipeitä, kumpikin koittaa tunkea yhtä aikaa mun syliin tai kainaloon, jos siihen on tilaisuus. ~~Ja jotenkin mun "koirat ei saa mennä sohvalle" -sääntö on vähän lipsunut. Muttakun on niin kiva ottaa kaksi lämmintä koiraa kainaloon...~~

Sunnuntaina kuitenkin mittari näytti jotain -8 ja lähdettiin tekojärven jäälle koirien kanssa. Mä ajoin koirat autolla sinne, isä tuli moottorikelkalla perässä. Eipä nuo hölmöläiset oikein tajunneet koko kelkkaa, riehuivat vain keskenään, ottivat painimatsia ja säntäilivät edestakaisin. Mä tietenkin ulkoilutin samalla kameraa ja suljin lauloi! Tosin epäonnistuin oikeastaan kaikissa kahdessasadassa kuvassa jotka muistikortille tallentui. Enkä uskalla syyttää kalustoa, vaikka haikailenkin uuden rugon perään...

"Onks pakko lähtee ulos jos ei taho?"

N&M

Lauma 2012! Pitää vähä treenata taas tuota ryhmäposeerausta.

Misty patsastelee

Hierojalla

2012-01-15T16:58:00.000+02:00

Eilen Max ja Nita pääsivät hierojan käsittelyyn. Ja voi jestas sitä levottomuuden määrää :D Nita oliviimeksi tosi rauhallinen ja rento mutta ilmeisesti Maxilla oli huono vaikutus neitiin. Ensin Nita rentoutui ja oli ihan kiltisti hierottavana. Mä sitten pitelin Maxia ja koitettiin saada se rentoutumaan huonoin tuloksin. Huoneeseen asteli joku outo ihminen, ja siitä alkoikin ensimmäinen show. Max oli todella stressaantunut ja alkoi haukkua, Nita tietenkin lähti mukaan. Sen jälkeen neiti alkoi uikuttaa levottomasti ja pyrki koko ajan mun luo. Seuraavaksi huoneeseen ~~löntysteli~~ asteli ~~älyttömän lihava~~ labradorinnoutaja, joka koitti tehdä iloisesti tuttavuutta koiriin, jotka haukkuivat sille niskakarvat pörrössä.

No, koiran omistaja kävi sen sieltä hakemassa pois ja Maxi siirrettiin pöydältä lattialle kun se oli niin levoton. Mä siirryin pitelemään Nitaa ja neiti rauhoittui mukavasti kun rapsuttelin sitä samalla kun hieroja hieroi. Max antoi periksi ja heitti maahan kyljelleen. Huh. Kunnon hierontaa herra ei kuitenkaan saanut, sillä aikaa oli enää niin vähän jäljellä. Nita toivottavasti sai jotain tuosta irti, ja jos vaikka agility sujuisi taas vähän vauhdikkaammin. Pitää kyllä jatkossa saada se hieroja tänne kotiin, kun ei tuollaisesta tule mitään...

Tässä pari kuvaa eiliseltä lenkiltä, yritin epätoivoisesti väsyttää nuo kaksi ennen hierojaa mutta eihän niiltä koskaan virta lopu. Lopussa myös video uusimmasta tempusta, pään ravistelusta. Pitäs vielä häivyttää vielä nuo targetit, että näyttäis kivemmalta :)

Melkein julkkis

2012-01-12T21:50:00.001+02:00

Kanakoirakerhon Ekipage nimisessä lehdessä oli juttu Nitasta sillä se hyväksyttiin jalostusrekisteriin. On se vaan hieno koira ;)

ps. pahoittelut laadusta, en omista skanneria..

Agilitykoulutuspäivä

2012-01-08T17:03:00.000+02:00

Osallistuttiin tänään PAWSin järjestämään agilitykoulutuspäivään. Meillä oli kouluttajana Riitta Laitinen ja tykkäsin hänen tyylistään paljon. Rata oli melkoista kikkailua ja säätämistä. Ja oltiin vielä Nitan kanssa ainut ykkösissä kisaava koirakko.. Neiti oli aluksi todella innokas ja teki töitä hyvin. Se kuitenkin väsähti toistoista ja otettiin sitten sellasta suoraa kivaa vauhtipätkää että jäi hyvä mieli molemmille. Riitta itse omistaa unkarinvizloja, joten oli kiva saada seisojaihmiseltä neuvoja.

Rata näytti aikalailla tuolta (hyvät mittasuhteet ja sillee :D). Lähdössä ongelmia tuotti rengas. Nita ei ole ikinä ennen hypännyt rekaan sivusta, joten sitä piti muistuttaa pari kertaa oikeasta suoritustavasta. Idea oli myös seisoa mahdollisimman lähellä A-estettä, ja sain kuin sainkin ihan aan vierestä ohjattua tuon hypylle ja renkaalle! Siitä sitten jatkui kepeille, joissa ei ollut mitään ongelmaa. JES! Seuraava ongelma olikin saada koira 9-hypyltä tuonne putkeen, kun neiti ois tahtonu mielummin suorittaa tyrkyllä olevan kontaktiesteen. Sain sen kuitenkin parin yrityksen jälkeen kauniisti putkeen tekemällä hypyn jälkeen valssin ja vasta vähän ennen putkea persjätön.

11-14 oli melkoista kieputusta, mutta selvittiin siitä mun mielestä ihan ok. Ainut 13-14 pyöritys ei sujunut multa. Miten se näyttääkin niin helpolta? Tässä vaiheessa parin toiston jälkeen koiralta loppu kiinnostus mun töppäilyn takia, joten otettiin tuo melko suora loppupätkä ja sen jälkeen tehtiin ilotteluvauhtipätkiä suorittamalla esteitä randomisti, täysillä vaan eteenpäin.

Saatiinkin vähän vinkkejä motivointiin, ja aion seuraavaksi kokeilla vähän erilaisia palkkauksia joilla saisin tuon kierrokset nousemaan radalle. Hirveä treenikärpänen purasi mua tänään, harmi vaan ettei ole mitään hallia jossa voisi itsenäisesti käydä treenaamassa. Ensikuussa onneksi alkaa taas tuolla PAWSin hallissa säännölliset treenit.. :)

Uusi vuosi, uudet tavoitteet

2012-01-02T18:55:00.000+02:00

Edellisessä postauksessa puitiin vähän noita viimevuoden tavoitteita, ja listataampas tällekkin vuodelle niitä..

Nita
- Parit näyttelyt, joista tietenkin tahdotaan kivoja tuloksia!
- Agilityssä lisää kisakokemusta ja ykkösistä LUVA-noll(i)a. Ja ne kontaktit hiotaan kuntoon, ihan varppina!
- Jos tänä vuonna päästäisiin osallistumaan myös niihin kenttäkokeisiin, ensin pitää saada vaan lintutilanteissa nosto kuntoon.

Moona
- Onnistunut astutus, terveitä setterivauvoja :)
- Jos pentuja ei tulekaan, mä aion viedä neidin ainakin pariin näyttelyyn.

Max
- Tassut kuntoon, tänä vuonna vältetään sitä ontumista
- Herra taitaa jatkaa niitä metsästyskoiran hommia, koekäyntejä ei viimesyksynä juurikaan tullut.

Misty
- Viettää vieläkin niitä eläkepäiviä ja pysyä terveenä sekä hyväkuntoisena

Mä en harrasta uudenvuoden lupauksia, mutta päätin että tänä vuonna aion ottaa enemmän kuvia! Musta tuntuu että viimevuoden kuvakansiot ammottaa tyhjyyttään.. :D

Katsaus kuluneeseen vuoteen

2011-12-29T22:09:00.000+02:00

Koska vuosi alkaa olla lopussa, ajattelin tänäkin vuonna kirjoittaa pienen kosteen meidän kuluneesta vuodesta. Kirjoitin viimevuonna aikalailla samoihin aikoihin postauksen, jossa listasin tavoitteita kunkin koiran kohdalle. Ensivuoden tavoitteista teen selkeyden vuoksi erillisen postauksen joku toinen päivä.

Nitan lista näytti tältä:
Näyttö/Käyttö
- Näyttelyistä ainakin toinen SERT, miksei kolmaskin.
- Käyttöpuolelta koetulos avoimesta luokasta (AVO3).
Agility
- Keväällä ryhmään / ohjattuihin treeneihin (!!!) sekä omaa treeniä.
- Kontaktit kuntoon ja enemmän korvia radalle. Jalat menee nyt nopeampaa kuin järki
- Loppukesästä olisi kiva startata kisoissa ja kesällä kiertää toki epävirallisissa. Mitään tulostavoitteita en kuitenkaan halua asettaa..
Toko
- Hyvällä mallilla olevat ALO-liikkeet kuntoon ihan omaksi iloksi.
- Ohjattuihin treeneihin olisi erittäin kiva päästä.

No, mitä me sitten saatiin aikaiseksi? Näyttelyistä ei niitä SERTejä haettu, mutta tuloksina H, EH sekä 2xERI ja erkkarista hieno PN2 sijoitus (VARASERTin kera!) monen kymmenen nartun joukosta. Käyttöpuolella ei myöskään tavoitteisiin päästy, mutta Nita osallistui englanninsettereiden rotumestaruuskilpailuun sijoittuen neljänneksi.

Agilityn osalta me sitten päästiinkin niihin tavoitteisiin. Keväällä ja kesällä käytiin ahkerasti ohjatuissa treeneissä. Heinäkuussa me sitten startattiin virallisissa kisoissa tuloksella 5, sijoittuen kolmanneksi. Ei hullummin! Siitä sitten alkoi pieni alamäki, mutta ei kai sitä voikaan saada niitä palkintoja jos ei ensin hae HYLlyjä? ;) Kontaktit on vieläkin hieman epävarmat, mutta huomattavasti ollaan edistytty niistä kamalista juoksukontakteista.

Toko jäi melkein kokonaan tältä vuodelta. Oltiin me ohjatussa ryhmässä, mutta olin varsin epätyytyväinen koulutuksen tasoon. Mulla meni maku koko touhusta, ja kotitreenaaminen jäi oikeastaan kokonaan. Sen sijaan me ollaan opeteltu temppuja ja muutenkin keskitytty lähinnä agiliitelyyn. Ehkä meistä vaan ei oo tokoilijoiksi!

Moonan lista:
Näyttö/Käyttö:
- Ainakin toinen SERT, kolmaskin tervetullut
- Toinen AVO2 noiden sertien lisäksi niin saadaan meille yksi FI MVA..
Agility:
- Startteja virallisissa kisoissa, tavoitteena tietysti nollaratoja. Luokkanousua en kuitenkaan odota.

Näyttelykehiin Moona ei osallistunut koko vuonna. Pentujen jäljiltä sen turkki oli hirveässä kunnossa ja ylipainoa oli kertynyt. Vasta loppusyksystä neitiä olisi kehdannut näytille viedä, mutta ei sitten ollut sopivia näyttelyitä lähellä. Käyttökokeissa ns. menestys edelliseltä syksyltä jatkui ja yhden AVO2 tuloksen Moona kentältä nappasi. Tuon lisäksi se palkittiin 4xAVO3 tuloksella. Moona valittiin myös edustamaan suomen joukkuetta maaotteluun ruotsin Skåneen! Ruotsissa menestystä ei kuitenkaan irronnut.

Ihan nolottaa tuo agilitytavoite.. Moona oli muutamissa treeneissä, lähinnä paikkaamassa Nitaa juoksun ja muiden juttujen aikana. Kisoihin en sitä kyllä ilmoittanut, halusin keskittyä vain Nitaan. Mutta hyvä näin.

Maxin ainoa tavoite oli kerätä ne pari puuttuvaa SERTiä (= FI MVA) mutta näyttelyistä tulokseksi jäi ainoastaan yksi H sekä 2xEH.

Mistyn "tavoite" oli pysytellä terveenän ja onneksi mitään terveysjuttuja ei ole ilmennytkään. Misty on viettänyt eläkepäiviä, syksyllä se pääsi muutamaan otteeseen maastoon. Muuten ollaan lenkkeilty ja opeteltu vähän temppuja.

Joululahjaegoilu

2011-12-26T14:32:00.001+02:00

Miedän joulu oli ihan tavallinen. Käytiin isovanhemmilla syömässä, ja kotiin palatessa joulupukki oli jättänyt lahjat kuusen alle, heh. :D Koirille olin paketoinut vähän herkkuja ja Nitalle uuden lelun, joka oli ehjä noin 10 minuuttia. . . No, ainakin koiralla oli hauskaa. Muut koirat ei leluista innostu, mutta kanaherkut on kyllä kelvanneet.

Halusin vain jakaa pari random kuvaa (ja yhden biisin!) meidän joulusta, ei mulla oikeasti sen kummempaa asiaa ollut.

Iloinen Misty-tonttu ...

Koirien lahjat.

Saitteko te paljon lahjoja, ostitteko koirillenne jotain? :)

Joulutoivotus

2011-12-23T17:57:00.000+02:00

Tämän kuvan myötä toivotetaan koirien kanssa oikein hauskaa joulua kaikille! :)

Me tahdotaan vain leikkiä, se on meidän duuni.

2011-12-21T22:32:00.000+02:00

Tänään mulla alkoi joululoma, ja olin kotona jo kymmenen aikaan. Päätin odotella aurinkoa puoleenpäivään asti, ennenkuin lähdin koirien kanssa lenkille. Onneksi odotin, koska saatiin nauttia pitkästä aikaa valoisalla ulkoilusta, eikä ollut edes harmaa taivas! ..ja kameran suljin lauloi :D Lunta on melko vähän, mutta onnistuttiin me sitäkin löytämään vähän isompi kasa!

Pitkästä aikaa siis ~~parempia~~ ulkoilukuvia. Max sai juosta tänään vapaana ekaa kertaa noin kolmeen viikkon. Voi sitä riemun määrä, toinen oli niiiin onnellinen <3 Ja parasta on ettei se ole ontunut ollenkaan.

Tämän parempaa poseerausta Maxilta ei irronnut. :P

Moona patsastelee.

Tytöt

.. ja Mistyä kiinnosti

"Hei hei mutsi, mä en oo syöny mun lääkkeitä.." Joku taitaa rakastaa lunta :D

Maxin fysioterapiakäynti

2011-12-18T21:23:00.001+02:00

Max kävi lauantaina siellä fysioterapiassa jalkansa takia, josta kerroinkin pari postausta sitten. Siellä fysioterapeutti huomasi tuon aristavan varpaitaan, ei niinkään olkavartta tai lihaksia. Ilmeisesti varvas on murtunut joskus/lähiaikoina (ontuihan tuo jo viimesyksynäkin). Ainakin selvisi, mikä siellä tassussa vaivaa, yllättävän kauan asia kestikin selvittää.

Miksi aina pitää epäillä sitä pahinta mahdollista? Mekin ihan ensimmäisenä kuvautettiin koira nivelrikkoa epäillen. Onneksi se ei sitä kuitenkaan ollut, varpaan voi korjata. Tuli helpottunut olo, kun asiaan tuli selvyys. :)

Varpaan lisäksi Maxin takapää oli näin pohjalaisittain "ihan tammessa" eli to-del-la jumissa. Pitää käyttää fyssarilla/hierojalla lähiaikoina uudestaan, että sekin saadaan kuntoon.

Jotain kivaa lukijoille..

2011-12-14T13:06:00.000+02:00

Me ollaan saatu tässä vuoden aikana paljon seuraajia, ja nyt kun lukijoita on yli 50 ajattelin että olisi kiva järjestää pieni arvonta - varsinkin näin joulun alla!

Vaikka blogin tarkoitus on lähinnä pitää päiväkirjaa itselle siitä, mitä on milloinkin tullut tehtyä, miten treenit on menneet, mikä fiilis jäi ja mitä pitäisi vielä hioa, on tosi kiva huomata että muutkin lukevat tätä! Arvontaan voit siis osallistua jättämällä tämän postauksen kommenttiboksiin blogin hyvät sekä huonot puolet. Kaikkien kommentin jättäneiden kesken arvon yllätyspalkinnon. Vastausaikaa on ensi tiistaihin, 20.12 klo 00:00 asti!

JÄTTÄKÄÄ myös sähköpostiosoitteenne että minun on helpompi saada voittaja kiinni!

13 on epäonnen numero

2011-12-13T19:28:00.000+02:00

Sunnuntaina oli Seinäjoella agilitykisat, josta käytiin hakemassa kaksi Hylkyä. Taas! Tästä ei onneksi huonommaksi voi mennä, eihän?

Rataantutustuminen oli aikataulussa ilmoitettu 11:50 ja olin paikalla yhdeltätoista. Tykkään kisapaikalla rauhoittua ihan kunnolla, eikä se puolituntia riitä mulle. Ilmoittauduin, kävin pystyttämässä häkin ja lähdin koiran kanssa ulos. Käppäiltiin joku 10min siinä, ja ajattelin ettei vielä ole kiire lämmitellä kun kello ei ollut mitään. No, palattiin sisälle ja siellä oli rataantutustuminen jo täydessä vauhdissa. Hirveä paniikki iski, koira äkkiä häkkiin ja juoksujalkaa radalle. Ja kello tosiaan oli vasta 11:15.. Aikaa rataantutustumiseen annettiin kuitenkin 15 minuuttia koska oltiin niin paljon edellä aikataulusta, joten ehdinkin ihan hyvin.

C-Rata oli ihan kiva, simppelin näköinen. Meidän lähtönumero oli 13, ja vuoro oli aika pian. En ehtinyt katsoa muiden suorituksia vaan se aika meni lämppäämiseen ja koiran motivoimiseen ennen rataa. Radan jälkeen kuulin että Nita oli loikannut keinun ylösmenolla kontaktin yli (itse en huomannut), mutta eipä tuolla väliä kun mä itse tunaroin ja ohjasin koiran täysin väärälle esteelle. Oikeasti, en ole koskaan aikaisemmin unohtanut rataa, nyt mä ihan pokkana suoritin A-estettä kunnes alastulolla katsahdin ympärilleni ja totesin että nyt tais tulla väärä este.. :D Taisin tutustumisessa stressata liikaa että tuo ampuu 14 hypyn sijaan tuonne aalle..

B-rata oli sitten hyppyrata, ja ajattelin että nyt ei kyllä oteta hylkyä. Mä luulinkin radan jälkeen että sieltä tuli 10 tai 15, mutta se olikin Hylky joka tuli liian monesta kiellosta. En tajua miksi Nita nyt yhtäkkiä keksi taas ettei putkeen voi mennä.. äh! Mutta muuten kiva, iloinen rata. Ärsytti vaan kun tuossa oli tosiaan tollasia nopeita vauhtisuoria ja sitten yhtäkkiä joku kamala käännös. Esim. tuo 16-17 oli ihan mahdoton nopean koiran kanssa, suurin osa ainakin makseista juoksi kauniisti putken ohi. Ehkä siihen ois pitänyt keksiä joku parempi ohjausjuttu, mutta tuolta putkelta se hylky meille sitten tuli. Vitosputkella se kielsi vain kerran.

Tässä vielä pari Taija Linnan (www.setterit.com) ottamaa kuvaa :)

PS. Mä niiiin tarvin videokameran! Viimeksi oli ihana kun Susanna kuvasi mulle meidän radat. Jos lukijoista löytyy (video)kameraihmisiä, mä otan mielelläni suosituksia hyvällä hinta-laatusuhteella varustetuista videokameroista vastaan. Mä en vaadi kameralta paljoa =D

Sä oot toisesta maailmasta, jostain paljon kauniimmasta

2011-12-07T17:32:00.000+02:00

Aina joku kehtaa sanoa "Piristyisit, sehän on vain koira" tai "Tuo on aika paljon rahaa vain koiraan." Näin sanovat eivät ymmärrä kuljettua matkaa, kulutettua aikaa, eivätkä kuluja, jotka liittyvät "vain koiraan".

Jotkut hienoimmista hetkistäni liittyvät "vain koiraan". Monia tunteja on kulunut ja toisinaan ainoa kumppanini on ollut "vain koira", mutta kertaakaan en tuntenut itseäni sen takia vähäisemmäksi.

Jotkin surullisimmista hetkistäni ovat johtuneet "vain koirasta," ja noina pimeyden päivinä, "vain koiran" lempeä kosketus antoi minulle lohtua ja syyn voittaa tuo päivä.

Jos sinäkin ajattelet, että sehän on "vain koira," ymmärrät varmasti myös sanonnat kuten "vain ystävä", "vain auringonnousu" tai "vain lupaus".

"Vain koira" tuo elämääni sen aidoimman ystävyyden, luottamuksen ja puhtaan, pidättelemättömän riemun.

"Vain koira" tuo esiin myötäelämisen ja kärsivällisyyden, jotka tekevät minusta paremman ihmisen.

"Vain koiran" vuoksi nousen aikaisin aamulla, teen pitkiä lenkkejä ja katson odotuksella tulevaisuuteen. Joten minulle ja kaltaisilleni "vain koiran" omistaville ihmisille, se ei ole "vain koira" vaan tulevaisuuden toiveiden ja unelmien ruumiillistuma, menneisyyden rakkaimmat muistot ja puhdas riemu tässä hetkessä, juuri nyt.

"Vain koira" tuo minusta esiin sen mikä on hyvää ja ohjaa ajatukseni pois itsestäni ja päivän huolista.

Seuraavan kerran kun kuulet sanonnan "vain koira", hymyile - koska he "eivät vain ymmärrä"

Karhunpoika sairastaa....

2011-12-05T15:42:00.000+02:00

Maxin etutassu alkoi kipuilla pitkästä aikaa muutama viikko sitten. Alkusyksystä se ontui vähän, mutta lepo auttoi. Sama viimevuonna. Nyt kuitenkaan se ei päässyt jahtipäivän jälkeen edes kävelemään ja se jouduttiin kantamaan ulos tarpeilleen. Se vain makasi ja uikutti hiljaa, koska siihen sattui.

Maxin jalka kuvattiin viimevuonna tuon ontumisen takia, epäiltiin nivelrikkoa. Kuvista ei kuitenkaan ilmennyt mitään, ja ontuminen tosiaan lakkasi levolla ja kipulääkkeillä. Nyt kuitenkin ongelma tuli paljon pahempana, ja
mä ehdotin että ehkä fysioterapiasta olisi apua, jos vika kerran ei ole luustossa. Isän tuttu on eläinten fysioterapeutti ja suositteli samaa, epäillen että jokin jänne tai lihas on paukahtanut paikoiltaan ja siksi kipuilee. Aika saatiin parin viikon päähän, ja sitä ennen Maxille määrättiin kahden viikon Rimadyl-kuuri mahdollisten tulehdusten poistamiseksi, ja ehdoton vuodelepo.

Mä olen puuhaillut viimeviikon opinnäytetyön parissa, ja Max on ollut ahkerana remonttiapulaisena. Misty vaan tahtois tunkea pään liisteriin ja syödä tapettia..

Uusi ulkoasu!

2011-12-03T00:06:00.000+02:00

Joulukuun kunniaksi tuunailin vähän ulkoasua, vaikkei täällä vielä lumesta ole tietoakaan. Aika simppeli ja väritön se nyt on, mutta en pidä punaisesta tai sinisestä yhtään. Ja vihreää oli edellisessä ulkoasussa.. :D

Väsäilin myös tälläsen lahjatoivelistan, jos vaikka Joulupukki lukis meidän blogia...

(Kuvat PetenKoiratarvike & CanisTempus)

Mun on ihan pakko saada tollanen treenikalenteri ensvuodeksi! Ja uusi nylonhäkki kelpais myös, sillä yksi fiksu koira, tunnetaan myös nimellä Misty, tuli vanhasta läpi. Onneksi Nita ei tajua tulla samaa reittiä ulos, vaan jää aina tyytyväisenä häkkin kököttämään. Metallihäkki on vaan niin hiton painava etten jaksa raahata sitä kisoihin ym. Nahkahihnatkin tahdottais koska nyt neitosten hihnat on eriparia! ja Mistyn hihna melkein poikki..

Moona the agilitykoira

2011-11-26T20:59:00.000+02:00

Kuva (c) JHmedia

Koska Nita aloitti maanantai-tiistai välisenä yönä juoksun, mä kävin tänään treenaamassa Moonan kanssa. Nita itki ja huusi meidän perään, se ei voinut ymmärtää miksi mä en otakaan sitä niinkuin tavallisesti.. Oli melkosen outoa treenata marraskuun viimeisimpinä päivinä ulkokentällä, eikä ollut edes kylmä!

Moonan kanssa oon tainut agilitykentällä käydä viimeksi kesäkuussa, mutta neiti oli ihan super! Moona on aina ollut helppo agilitykoira. Se tekee kaiken just eikä melkein, ja on muutenkin niin ohjattavissa. Moona tosin ei irtoa oikeastaan yhtään, eikä esimerkiksi siedä takaaleikkauksia. Mutta sen kanssa on kiva tehdä, varsinkin kun oli melko helppo rata jonka avulla mä itse opettelin vähän valsseja ja persjättöjä. Rata on Annin suunnittelema, ja häneltä sain taas uusia vinkkejä ja opin uuden tekniikan (ihmisnuoli, jos muistan nimen oikein :D)

Lisäksi treenattiin putkeen menoa pimeästä kulmasta, ja mä yllätyin siitä miten hyvin tuo sinne putkeen haki. Ehkä tauko on vaikuttanut! Moonan kanssa treenattiin myös keppejä ohjureiden kanssa, se oli ihan uutta mulle. Oon aina opettanut koirat veivaamalla, mutta pääsimpä nyt käytännössä kokeilemaan tuotakin. Aluksi Moona koitti hyppiä verkkojen yli, mutta tajusi idean ja pujotteli nätisti kuudella kepillä.

Ajattelin hommata verkot myös kotiin, niin voin harjoitella Nitan kanssa keppikulmia, lähetyksiä ja ehkä vieläkin itsenäisempiä keppejä. (Suuret on taas suunnitelmat. Onneksi meillä on iso lämmin halli ja kepit omasta takaa. Seuran halli kun on n. 30km päässä).

Parit treenit

2011-11-22T22:34:00.000+02:00

Sunnuntaina oli Marja-Liisa Mäenpään koulutus KauKon hallissa Kauhajoella. Radalla ei ollut ollenkaan kontakteja ja se oli ihan superia, kun sai keskittyä ohjauskuvioihin. Nita oli ihan älyttömän pätevä! Kaikki vaan jotenkin sujui. Tottakai me jouduttiin ottaa uudelleen hankalimpia kohtia, mutta neiti jaksoi niin kovasti yrittää, häntä heilui ja se oli ihan innoissaan. Luulin alun (1-4) olevan hankala, mutta se sujui heti ensi yrittämällä. 15-19 tuotti hieman päänvaivaa mun oman ehtimiseni takia, tuo saa pituuden ja putken jälkeen niin älyttömästi vauhtia että 17 hypyn jälkeisen puolivalssin oikein ajoittaminen vaati pari uusintaa. Marja-Liisa kehui meitä kovasti, ja oli muutenkin todella tsemppaava. Tälläinen treeni teki niiiiiiiiin hyvää meille! oon muutamista treeneistä lähtenyt tosi pahoilla fiiliksillä (ai miten niin herkkis?). Oli kuitenkin kiva saada onnistumisia ja positiivistä palautetta.

Sunnuntain treenirata

Eilen (maanantaina) oli Maalahdessa viimeiset Andreaksen treenit. Harmittaa, mutta on kyllä ollut ihan superia käydä kaheksan viikon ajan siellä harkkaamassa. Ollaan saatu ihan tosi paljon irti ja varsinkin minä oon oppinut ohjaamisesta paljon uutta. Vielä kyllä pitäisi saada siitä paljon sujuvampaa.
Meidän harkoissa oli kuitenkin eilen YLEN kuvausryhmä! Päästään ehkä telkkariin, jeee. :D no kuitenkin, treeni oli eilenkin ihan superhyvä. Kouluttajakin kysy että mitä mä oon tuolle koiralle tehnyt kun sen meno on ihan erilaista, ja totesin että käytin sen hierojalla. Ja sen kuulemma huomaa, pakko myöntää että olen samaa mieltä. Kepitkin sujuu nykyään tosi hyvin. Luulin että ollaan päästy lentokeinuista yli, mutta eilen se sitten veti kauniisti sieltä alas. Pari muistutusta ja neiti malttoi pysähtyä, mutta harmittaa vähän. Onneksi mulla on kotona tuo keinu, niin voi vähän vahvistaa sitä.

Radalla 9-12 oli melko haastava kohta, mutta saatiin se sujumaan aika hyvin. Putken jälkeen, ihan hypyn kohdalla persjättö, koira hypyn yli ja toinen persjättö ennen keinua. Tuli vähän kiire, mutta kyllä se alkoi sujumaan kun sai ajoitukset kohdalleen. 12-19 oli myös melko haasteellinen, varsinkin keinun jälkeiseltä hypyltä koiran saaminen A-esteen sijaan putkeen. Hypyllä siis tehtiin tavallaan puolivalssi, jolla koira vedettiin putkea kohti, ja sitten rintamasuunta kohti putkea ja koira putkeen. Eikä Nita edes kuvitellut menevänsä Aalle, mikä oli aika iso juttu, tuo on niin kontaktihullu! 16 hypyn jälkeinen valssin ajoitus tuotti myös vähän päänvaivaa, mutta selvittiin siitä kunnialla.
Treeneistä joi tosi hyvä maku suuhun, kauhulla vaan odottelen niitä paikallisuutisia....

Maanantain treenirata

aurinko laski puiden oksille, se oli ehkä upeaa

2011-11-19T20:02:00.000+02:00

Tänään neitoset pääsi ekaa kertaa hierojalle, josta viimepostauksessa mainitsinkin. Päästiin ihan privahuoneeseen! Yhtä koiraa hieroi kaksi tyyppiä, ja aluksi kumpaakin vähän jänskätti. Ne nautti hirmusti rapsuttelusta, mutta Misty ei ois millään mennyt kyljelleen. Sain sen kuitenkin rentoutumaan ja nauttimaan tilanteesta. Nitalla oli koko ajan hirmusti asiaa, se vain ulisi ja ölisi, piti omaa showta. Se jopa laittoi silmät kiinni :D

Misty sai kovasti kehuja kunnostaan. Olenhan minä tiedostanut että tuo on todella hyväkuntoinen yksitoistavuotiaaksi, mutta oli silti kiva kuulla se myös ventovieraiden suusta. Mistyltä löytyi vähän kireyttä takapäästä, mutta etupää oli kuulemma todella hyvä. Ja koirasta kuulemma näki, että sitä on ennenkin käsitelty. Minä kun aina välillä telkkaria kattoessani oon vähän hieronut ja venytellyt yhden kirjan kuvien mukaisesti noita. Venyttäessä Misty itse venytti varsinkin takajalkoja. Nitalla oli kans takapää jumissa, lähinnä reiden takaosa ja alaselkä, vähän niinkuin epäilinkin sillä tuo on alkanut pureskelemaan ja nuolemaan taas takajalkojaan. Saatiin venytys ja hierontaohjeita vähän jatkoon.

Oli tosi positiivinen yllätys, että kumpikin oli kuitenkin hyvässä kunnossa. Täytyy Nitaa jatkossa käyttää hierojalla aina silloin tällöin (kerran/pari vuodessa) kun se kuitenkin on aktiivisessa agilitykäytössä. Kummatkin nukkuu tyytyväisenä! Nita tosin ehti äsken käydä ryöstöretkellä keittiössä ja ehti syödä aika reilusti voita. . .

VANHA KOIRA on ihan paras kirja! Se on niin symppis, suosittelen koiravanhusten omistajia lukemaan tämän kirjan :)

Myös Nicholas Dodmanin "Koira joka rakasti liikaa" on yks mun suosikeista.

Hyväntekeväisyyttä!

2011-11-16T17:44:00.000+02:00

Kuva on facebooksivuilta kopioitu!

Eilen Seinäjoella järjestettiin koiramarssi, jossa jokaista osallistujaa kohden Royal Canin lahjoitti 0,5kg koiraruokaa Seinäjoen eläinsuojeluyhdistykselle. Minä ja Jenni päätettiin käydä kantamassa oma kortemme kekoon, mulla mukana Nita ja Jennillä 11-vuotias kultsuherra Rolle. Kierrettiin parin kilometrin lenkki letkassa. Ruokaa koko marssi eläinyhdistykselle tuotti vähän reilu 70kg, eli siis ihan hyvä määrä osallistujia :)

Maanantaina kuulin että KEO (Kauhajoen Evankelinen opisto) järjestää tulevana viikonloppuna ilmaista koirahierontaa joten pikapikaa soitin sinne ja varasin ajan Mistylle & Nitalle. Jänskättää! Toivottavasti ei ole pahoja jumeja..

Vöyrin kisat

2011-11-06T17:39:00.000+02:00

Lauantaiaamu hurahti Vöyrillä agilitykisoissa. Herätys soi kuudelta, ja seitsämältä oltiin Nitan kanssa autossa. Halusin olla paikalla jo heti kahdeksalta kun minit alkoivat, maksien rataantutustuminen oli vasta yhdeksältä. Minien aikana ehti hyvin painaa radan mieleen ja medien kilpaillessa sai lämmiteltyä ja viriteltyä koiraa..

Meidän osalta kisat ei menneet ihan putkeen, vaan me kasvatettiin sitä kuuluisaa hyllyriviä kahden startin verran. Kummaltakin radalta hylky väärästä radasta :D Enkä voi syyttää muutakuin itseäni.

A-rata näytti tältä:

ja meidän suoritus tältä: (Kiitos susannalle videosta!)

Hylky tuli siis kolmannelta hypyltä, koira juoksi ohi hypyn, oli matkalla vissiin Aalle. Ja minä fiksuna seisoin hypyn takana kutsuen koiraa luokse, väärinpäinhän se hypyn meni. No loppuratakin on mitä on, en ole kovin ylpeä. Mutta Nitassa on vauhtia. Ja sillä on kivaa. :)

B-rata..

Tähän rataan olen aika tyytyväinen, jos hylkyyn nyt voi olla. Kaikki meni hyvin siihen asti, kunnes se puomi vei putkelta voiton. Ja lopussa sitten vähän tuli löysäiltyä kun hylky oli jo tullut, en ihan ollut tarpeeksi nopea, kun koira oli jo tuolta putkesta pihalla. Mutta tässä oli sitä vauhtia ja intoa, mitä on kesälläkin ollut. Hallitreeneissä Nita on ollut kamalan vaisu viimeaikoina, nyt sillä oli vauhtia ja se irtosi oikeasti. :)

Huomenna treenit, jee! Sit jos ilmottautuis vielä joulukuun alussa oleviin Lagun kisoihin seinäjoelle.

Seinäjoki KV

2011-10-31T22:02:00.000+02:00

Lauantai menikin Seinäjoella kehää pyörittäessä. Sunnuntaina oli vuorossa se kauhulla odotettu päivä, kun Nita oli ensimmäistä kertaa ilmoitettu kansainväliseen koiranäyttelyyn.

Englanninsetterit alkoi heti yhdeksältä, ja oltiin paikalla kahdeksan jälkeen. Pian uroksia huudeltiin kehään ja tuomarin linja tuli aika kättelyssä selväksi, sieltä tuli joko H tai ERI. Ja SA oli kovin tiukassa. Avoimen luokan narttuihin oli ilmoitettu kolme koiraa, joista kaksi ensimmäistä lähtivät kehästä keltaisen nauhan kanssa. Nita ainoana sai erinomaisen, ja oli näin luokkansa paras. SAta ei tällä kertaa irronnut ahtaiden takaliikkeiden takia. Tuomari kuitenkin totesi "I like this dog very much". Tuomarina oli Per-Harald Nymark Norjasta.

Nitan arvostelu on jotain ihan siansaksaa (Norjaa) ja sihteerin käsiala ei juurikaan helpota asiaa. Kehän laidalla oli kuitenkin joku kiva ihminen, joka mulle arvostelun suomensi! Tässä tälläinen vapaa suomennos, toivottavasti on yhtään sinne päin:

"Keskikokoinen, valkea narttu punaisin merkein. Erittäin hyvää tyyppiä. Femiininen pää, hyvin kehittynyt rinta. Hyvät kulmaukset kauttaaltaan. Erinomainen turkin laatu, erittäin hyvä luonne. Hyvät sivuliikkeet, ahtaat takaa." AVO-ERI AVK-1

Kuvat (c) Taija Linna, www.setteri.com

Nitaa pyydettiin lauantai-iltana myös lainaan Junior Handler kehään. Lupasin että saa sitä ainakin kokeilla, ja jos hyvin sujuu niin kehäänkin sen saa ottaa. Heidin mukaan Nita lähti oikein mielellään, eikä se mun perään haikaillut ollenkaan! Olin niin ylpeä että tuo jaksoi sen 50min. kestävän kehän. Heidi & Nita sijoittuivatkin piirinmestaruuskisassa kolmanneksi :)

Nita & Heidi!

ps. Kattokaa miten söpön kansion ostin Nitan papereille! ja tottakai EU-passille samaan sävyyn suojamuovi. Iskä tosin ei luvannut tätä käyttää kokeissa, höh!

materialismionnellisuutta...

2011-10-28T18:42:00.000+03:00

Kävin eilen ostamassa itselleni uuden takin talveksi, ja reiluuden nimissä ostin myös Nitalle ihan oman manttelin ettei tarvitse aina treeneihin lainata Mistyn manttelia. No, en mä varmaan sitä muuten olisi ostanut mutta Tokmannilla pyörähtäessä osui silmiin Best Friend mantteleiden tarjous.

Mä koitin saada tyylikkään poseerauksen kera uuden takin mutta ei siitä oikein tullut mitään kun nuo kaksi älyvapaata keksi kaikkea paljon hauskempaa.

Moonalla on huomenna tämän syksyn viimeinen koe, mä menen Seinäjoen KVnäyttelyyn töihin ja Sunnuntaina Nita on siellä kehässä, iik! Ilmoitin Nitan myös Vöyrin agilitykisoihin kahdelle radalle..

Minä en unohda sinua koskaan, vaikka en muistaisi omaa nimeäni

2011-10-24T12:21:00.000+03:00

Meille on heitetty pariinkin otteeseen kommenttiboksiin tälläinen koirablogeja kovasti kiertänyt tunnustusjuttu. Me saimme omamme cavaliertytöiltä Nekulta, Bellalta & Pepiltä sekä sekarotuiselta Rikulta. Kiitos paljon :) Mä en haasta ketään, sillä kaikki blogit joita luen on tainneet tämän jo tehdä. Kaikki halukkaat lukijat voivat kuitenkin haasteeseen vastata jos innostusta löytyy!
Tunnuksen saaneen pitää;
1. Kiittää tunnustuksen antajaa
2. Antaa tunnustus kahdeksalle bloggaajalle
3. Ilmoittaa näille kahdeksalle tunnustuksesta
4. Kertoa kahdeksan satunnaista asiaa itsestään

- Mulla on erittäin huono tapa antaa Mistylle tiettyjä etuoikeuksia muihin koiriin verrattuna. Esimerkiksi aamuisin me syödään aamupala yhdessä niin että Misty saa mun leivän jämät ja nuolla viilipurkin. Iltaisin otan sen omassa huoneessa sohvalle kainaloon nukkumaan, vaikka mun piti pitää uusi sohva täysin koiravapaana.. Koirat ruokkiessa saatan myös lisätä sen kuppiin nappuloiden lisäksi jotain hyvää.

- Meillä koirat lenkkeilee todella vähän hihnassa. Jurva on pieni kylä, josta löytyy metsäautoteitä, talvisin moottorikelkkareittejä ja jäälläkin voi pitää koiria vapaana juoksemassa. Syksyisin taas varsinaista lenkitystä ei tarvita, sillä nuo pääsevät maastoon tositoimiin lähes päivittäin. Tietenkin lepopäivät muistaen! Mistyn kanssa oon nyt käynyt hihnalenkillä kun vanhuksen kroppa ei kestä kamalaa revittelyä niin paljon.

- Misty on tosi huono syömään. Olen useaan otteeseen ruokkinut sen kädestä, koska en halua katsoa luuviulua muistuttavaa koiraa joka ei syö moneen päivään. Jos se aloittaa itsenäisesti syömään ruokakupin antaessa, pitää olla lähestulkoon hengittämättä että neiti syö kupin tyhjäksi. Yksikin väärä liike ja se lopettaa. Misty myös luovuttaa heti jos joku toinen koira tulee sen kupille.

- Moona on välillä ihan kamala kukkahattutäti, eikä sille voi muuta kuin nauraa. Se ottaa asiat niin tosissaan! Jos Nita esimerkiksi riehuu, sille riekkumiselle tehdään kyllä loppu ja äkkiä. Jos Moona on sängyllä nukkumassa, se irvistelee ja ärisee muille koirille (ei ihmisille!) jotka uskaltautuvat tulemaan parin metrin säteelle sen valtakuntaa...

- Moonan mielestä mä olen myös välillä ihan hirveekamalarasittavaärsyttävä ihminen. Jos kutsun sitä, se on ihan 110% varma siitä että mä joko 1. pesen sen 2. harjaan sen 3. leikkaan sen kynnet tai 4. teen jotain muuta yhtä kamalaa. Se myös suuttuu helposti, mutta onneksi leppyy yhtä nopeasti (varsinkin ruualla :D)

- Max on oikeasti ihan älytön pehmo, joka kerjää rapsutuksia ja haleja ja RAKASTAA harjaamista. Muille uroksille se tietenkin esittää kovanaamaa joka ei pelkää mitään tai ketään. Se osaa myös testata ja kokeilla, olla ihan hirveän itsepäinen. Se saattaa esimerkiksi iltapissalla vain kuljeskella ympäriinsä pitkin pihaa ja kun minä kutsun sitä, se vain tyynen rauhallisesti vilkaisee kulmien alta sellaisella HV-ilmeellä. Pari kertaa olen hakenut sen korvasta, ja sen jälkeen se taas tulee kiltisti sisälle jonkun aikaa.

- Nita osaa olla aikamoinen draamakuningatar. Yleensä se on lempinimensä mukaisesti aikamoinen "pikkupoika" tai "partiopoika" joka viilettää menemään. Hihnassa se egoilee, mutta auta armias jos joku tulee lähelle, tai varsinkaan takapuolelle. Se alkaa kiljumaan ja huutamaan jos koira on sen itsensä kokoinen tai suurempi, ja piiloutuu mun jalkoihin. Koirapuistossa se ei missään nimessä uskalal ottaa asekeltakaan isojen puolella. Pienten koirien kanssa se touhuaa mielellään, ilman mitään suurempaa showta.

- "Koirat eivät ole koko elämä, mutta tekevät elämästä kokonaisen" on mun mielestäni hyvin sanottu. Oon useasti miettinyt miten tylsää mulla olis, jos en kuluttaisi perjantai-iltoja koiramiitissä, heräisi viikonloppuaamuisin aivan liian aikaisin kisoja tai näyttelyitä varten tai ajaisi arki-iltaisin töiden/koulun jälkeen 40km/suunta agilitytreeneihin.. :D Mä tuun myös niin hyvälle tuulelle kun koirat leikkii keskenään tai tekee jotain hölmöä yhdessä.

Loppuun vielä yksi pyyntö, musta ois tosi kiva jos te lukijat kävisitte äänestämässä mun kuvaa tuossa rajalan kilpailussa! (Vaikkei se koiriin varsinaisesti liitykään.)TÄTÄ tai Kuvaa klickaamalla pääset äänestyssivulle!

normipäivä

2011-10-17T17:00:00.000+03:00

Eilen me lähdettiin Nitan kanssa Kurikkaan miittaamaan saksanpaimenkoira Loboa, Cockerspanieli Oliveria sekä villakoiratyttöjä Herttaa & Lyytiä.
Mentiin jonkun joenrannalle, ympärillä oli paaaaljon sänkipeltoa. Ajattelin että no voinhan mä Nitan vapaaksi päästää, ei se muista koirista kiinnostuisi pello takia mutta saisipa ainakin liikuntaa. Se oli virhe, koira lähti heti hakemaan vastatuuleen ja juoksi jonkun hajun perässä kauaksi. No, en viitsinyt sitä turhaan huudella, kyllä se sieltä tulisi pian takaisin. Viidentoistaminuutin jälkeen olin varma että se on löytänyt linnut kun koiraa ei näkynyt joten lähdin kävelemään ja sieltähän mä sen seisonnalta löysin.

Aluksi yritin huudella ihan turhaan koiraa, joka oli kuuro ja sokea ja hypnoosissa niistä linnuista. Nitalla on ollut koko syksyn nosto-ongelmia, joten ajattelin ihan vitsillä kokeilla mitä se meinaa jos käsken sitä nostamaan linnut. Sanoin kepeästi parin metrin päästä "eteen" ja Nita syöksyi keskelle pyyparvea. Turhaan yritin saada neitiä pysähtymään, se juoksi kauniisti monta metriä perään mutta tuli kuitenkin huudosta luokse.

Nitaparka joutui hihnaan loppuajaksi.. kotona mua ei aluksi uskottu kun kerroin sen nostaneen ensimmäisestä käskystä. Seuraavaksi sain komennon suorittaa metsästyskortin ja ruveta treenaamaan tuon kanssa. No just, ehkä mä pysyn agilityssä kuitenkin...

Viimeviikonloppuna, tarkemmin lauantaina, Jurvassa kilpailtiin englanninsettereiden rotumestaruudesta. Kilpailu kantaa nykyään nimeä ES-open. Isä ohjasi Moonaa ja äiti uskaltautui kokeeseen Nitan kanssa. Nita ja äiti sijoittuivat paristakymmenestä koirakosta neljänneksi! Laatupalkintoa ei irronnut, sillä lintuja kokeessa oli todella niukasti ja kilpailu muuttui aikalailla juoksukilpailuksi. :) Sunnuntaina oli Jurvan metsästysseuran järjestämä koe, jossa Moona palkittiin AVO3 tuloksella

pentuesuunnitelma...

2011-10-17T16:40:00.000+03:00

Tänään julkaistiin kanakoirakerhon sivulle pentuesuunnitelma Moona - Luka Od Bacurina. Asutus on tammi/helmikuussa 2012. Molempien vanhempien lonkat on kuvattu A/A ja Moonan kyynärät 0/0. Moona on palkittu kokeissa useaan otteeseen joista kahdesti AVO2 tuloksella metsäkokeessa sekä kenttäkokeessa, Luka taas on sijoittunut Derbyssä kolmanneksi. Näyttelyissä Moona on palkittu tuloksella SERT ja Luka EH.

Ninaa lainaten, "Suomen nopein kohtaa suomen kauneimman". Lukalla on erittäin hyvä tyyli sekä vauhti hakea maastossa. Moona taas on erittäin varma metsästyskoira joka löytää linnut aina, siitä kertoo myös sen palkintosaalis 8xAVO3 & 2xAVO2.

Kesä 2010

Luka. Kuva (c) Jari Vettenniemi

Luka erikoisäyttelyssä. Kuva (c) Rauno Mäyrä

Moona

TopCanis hallin avajaiset.

2011-10-09T01:34:00.000+03:00

Pro Agility WikingS, lyhyemmin PAWS, avasi kuun alussa koiraurheiluun tarkoitetun TopCanis areenan Maalahteen, jossa on noin 1000m² tilaa harrastaa eri lajeja ympäri vuoden. Halli pelasti täysin mun talven! Me päästään Nitan kanssa kerran viikossa treenaamaan lämmitettyyn halliin. Tämä on kyllä niin luksusta kun ei tarvitse unohtaa agilityä koko talveksi, tai juosta näin syksyllä kilpaa auringonlaskun kanssa, pukea miljoonaa vaatekertaa ja jäätyä silti... <3

Lauantaina 1.10 lähdettiin Nitan kanssa ajelemaan kohti Maalahtea jossa hallin avajaisten kunniaksi järjestettiin epäviralliset agilitykisat. Saavuttiin paikalle aikalailla möllien aloittaessa ja odoteltiin kisaavien rataa. Ilmoitin Nitan myös hyppyradalle ja päivä kyllä venähti tosi pitkäksi, Nita tais olla aika kyllästynyt odotteluun. Neiti oli jokseenkin laama, ja mä itse vähän hämmennyin kun se ei irronnutkaan tavalliseen tapaan, mm. putkissa se oli tosi hidas! Veikkaan kyllä osasyyksi sitä, ettei me olla ikinä kisattu saati treenattu hallissa.

Kilpailevien radalta meille napsahti hylky väärästä radasta. Oon kyllä ihan tyytyväinen, vauhdista huolimatta. Nita lähti tosiaan muurilta tuonne ykköshypylle, vaikka tarkoitus olisi ollut mennä putkeen. En tiedä miksi se päätti kiertää ylimääräisen hypyn kautta, vaikka odottelin putken suulla..

Kilpailevien rata.

Hyppäriltä meille ei tullut muutakuin yliaikaa (melko reippaasti...). Olin kyllä tyytyväinen meidän ratoihin, vaikkei noilla tuloksilla sijoituksia herunutkaan. Ihan pieniä virheitä ainoastaan, nekin mun mokia.

Hyppyrata

Maanantaina 3.10 me aloitettiin treenit kolmen hengen ryhmässä tuolla Maalahdessa. Joudutaan ottaa vähän takapakkia kepeillä, koska olen opettaessa pitänyt kättä liian korkealla Nita loikkii. Tämä hidastaa suoritusta, ja tällä tyylillä on suurempi todennäköisyys että se loikkaa väärään väliin. Nyt siis treenataan keppejä käsiohjauksella, vaikkei sitä ole käytetty kesän 2010 jälkeen ollenkaan. Tässä kuitenkin havainnollistava video jonka kuvasin lähinnä itseäni varten koska kouluttaja komensi, mutta editoin sen myös blogiin!

Huomasin myös että lukijoita on tullut lisää, jee! Kommentoikaa taas ihmeessä jos on postaustoiveita. Ainakin päivä kuvina on tulossa, ja aiemmin toivottiin postausta Moonasta jonka toteutin. Teenkö myös muista samanlaisen?

Mätsäreitä ja lihasjumeja

2011-09-30T22:55:00.000+03:00

Maanantaina Misty löysi kivan pellon joka oli täynnä fasaaneja. Vanha rouva meni iha villiksi ja unohti omistavansa korvat, joten siellä se iloisesti ajeli fasaaneja ylös eikä osannut lopettaa. Tämän jälkeen kotona Misty nukkui tyytyväisesti parin tunnin päikkärit, joiden jälkeen se ei meinannutkaan päästä enää ylös saati kävelemään. Rappuset varsinkin tuottivat ongelmia, ja mun kävi koiraa niin kovin sääliksi. Se ei millään malttaut pysytellä aloillaan vaan seurasi mua kuin hai laivaa, vaikka kävely oli niin vaivalloisen näköistä. Onneksi seuraavana päivänä se oli jo paljon parempi, loppuviikon se kävelikin normaalisti. Ei vaan koira voi ymmärtää ettei kroppa enää pysy tollasessa menossa mukana..

raasu Misty!

Tässä on ollut myös pari mätsäriä joissa ollaan Nitan kanssa käyty treenaamassa tulevaa Seinäjoki kv näyttelyä ajatellen. Teuvalla 7.9 suoriuduttiin sateesta huolimatta isojen punaisten nauhan saaneiden toiseksi! 24.9 järjesetyssä mätsärissä saatiin punainen nauha ja hirveästi kehuja Nitan lihaksista yms. Tuomari myös kovin kehui että tasapainoinen ja ulkoisesti hyväkuntoinen, sekä terverakenteinen koira. Ei kuitenkaan nauhakehässä sijoituttu, mutta kehän jälkeen tuomari tuli kehumaan, kertoi että olisi tahtonut sijoittaa ja käski menestyä virallisissa näyttelyissä.. :D

Taija otti Nitasta uusia seisotuskuvia, kiitos kovasti siis hänelle! Tulikin tarpeeseen :)

Max & Moona kotiutuivat tänään ruotsista, jossa järjestettiin pohjoismaisten englanninsettereiden maaottelu! Kirjoittelen siitä vielä myöhemmin erillisen postauksen kun saan kuvia. Tulossa on myös "päivä kuvina" -postaus, kunhan ehdin vain olemaan koko päivän kameran ääressä :D

#¤%&@£$

2011-09-13T19:31:00.000+03:00

Lauantaina oli ohjatut agitreenit 11:00-12:30. Mä heräsin kuitenkin onnellisena siinä iltapäivällä kello 15:00, koska olin unohtanut laittaa herätyksen. Lievästi harmitti, tai.. ei nyt kovin lievästi. No, sunnuntaina sitten olis ollut epikset mutta koska lauantai-ilta venähti vähän turhan myöhäälle, mä en saanut itseäni ylös tarpeeksi aikaisin, enkä varmaan muutenkaan olisi ollut kovin pirteänä joten jäi sitten nekin väliin. Torstaina olis taas ohjatut, mutta mä olen Helsingissä koko päivän Habitare sisustusmessuilla luokan kanssa. Mä olen ehtinyt vasta yksiin treeneihin tämän kurssin aikana! Ainiin, ja viimemaanantaina oli viimeinen ilmo Seinäjoen agilitykisoihin mutta päätin etten ilmota tota koska oli liian tuoreessa musitissa Lauantain epäonnistumiset. Nyt kun kaikki muut on menossa niin arvatkaa vaan tekiskö mieli startata siellä kun Vaasassa meni niin huonosti? Ääh :(

Oikeasti mun ei pitänyt tulla angstaamaan agilitystä, vaan esittelemään mun koulutyö! Kyllä, se liittyy koriin sillä mä tein verhoilukurssilla tohon koirien korin alustaan uuden päällisen, tilkkutyönä. Siitä tuli ihan kiva vaikka käytinkin koulun värittömiä ja tylsiä kankaita koska paikallisessa kangaskaupassa ei ollut sellaisia joista olisin suostunut pulittamaan 19€/m :D Alustasta tuli kuitenkin ihan kiva, varsinkin kun mä en oo kovin hyvä ompelukoneiden kanssa. Opettaja sanoi että kyllä se musta vielä ompelijan tekee, ja antoi työstä kolmosen (arvosteluasteikko 1-3..), JEE!

Alkuviikosta meillä kävivät myös kylässä ihanat Rose, Topi, Marsa & Molli joista kolmesta edellämainitusta sain räpsittyä parit kuvat. Rose on ehkä maailman ihanin irlanninsetteri, joka on nostanut mulle vierailuillaan pienen irlanninsetterikuumeen. Mulle riittää nykyiset hurtat vallan mainiosti, Nitan kanssa on agilityn sarallakin paljon puuhattavaa. Mutta irski, sellainen mun on joskus saatava, englantilaisen kaveriksi. ;)

Sain myös otettua kameran mukaan maastoon kun oltiin noita omia juoksuttamassa. Ai miten niin en oo jaksanut kuvata? Tuntuu että Mistystä, Moonasta, Maxista ja Nitasta on niin paljon kuvia että kaikki näyttää samalta. Ja tietenkin muiden koirista saa paljon skarpimpia, tunnelmallisempia ja kaikinpuolin parempia kuvia kuin omista koirista, hah.

Rose!

Topi

Marsa

Moona

Misty

Nita

Nyt tuli kyllä sekava postaus, mutta pakko siirtyä telkkarin ääreen, kello on nimittäin 19:30....

Pentuetapaaminen

2011-09-06T22:01:00.000+03:00

Viimeviikonloppuna, 2.-4.9 kokoontui lähes koko O-pentue Jurvaan viettämään aikaa yhdessä, tutustumaan toisiinsa ja tietenkin treenaamaan maastossa toimimista. Viikonloppuna nähtiin hienoja lintutilanteita ja kaunista hakua, eikä jäniskevennykseltäkään vältytty. Mukana tapaamisessa olivat Sänkipellon pojat Otra, Osama (Osku), Oliver sekä Otto ja naiskauneutta (sekä ruskeavalkoista väritystä;) ) oli edustamassa valloittava Opaali (Opa). Myös Fouga-isä ja Moona-emä olivat näyttämässä esimerkkiä siitä, että mitäs siellä pellolla oikein tehdäänkään.

Itse olin maastossa mukana vain lauantaina iltapäivällä, jolloin kuvatkin on otettu. Perjantaina Oliver isäntineen kävivät meillä päiväsaikaan ja sunnuntaina ehdin vielä moikkaamaan Opaalia ♥

Otra osallistui sunnuntaina nuortenluokan kokeeseen, ja oli näyttänyt siellä erittäin hienoa hakua mutta lintuja kun ei ollut löytynyt, jäi koetulos saamatta. Siitä on kuitenkin hieno lähteä parin viikon päästä Kultamaljaan, jolloin toivottavasti näen vielä lisää kasvatteja.

Tässä kuitenkin kuvia, ja lisää löytyy meidän kuvagalleriasta

Osama aka. Osku hakemassa

Oliver odottaa nätisti vuoroaan

Otto

"Mennäänkö jo? entäs nyt? nyt? pliis!" Opaali

Vasemmalta oikealle: Oliver, Otra, Otto, Moona, Osama, Opaali ja Fouga

Oliver

Agilitykisat 3.9 Vaasassa

2011-09-04T18:06:00.000+03:00

Käytiin eilen kisaamassa Nitan kanssa vaasassa kahdella radalla. Tuomarina jälleen Eija Berglund. Rataantutustuminen A-radalle alkoi yhdeksältän ja voin kertoa että mua väsytti huikeilla parin tunnin yöunilla. Ensimmäinen ja viimeinen kerta kun meen viettämään iltaa kisoja edeltävänä iltana! Rata oli itseasiassa ihan kiva, paitsi pelkäsin että Nita on ihan liia vauhdikas sen yhden nurkan hyppy-putki-hyppy-putki-hyppy kieputukseen. Valitettavasti en muista koko rataa enää, joten en voinut sitä piirtää. Ai miten niin on painotettu että rata pitää osata ulkoa silmät kiinni? no, kyllä mä sen vielä eilen osasin..

Minit aloitti, ja aika nopeasti Meditkin alkoi olemaan loppusuoralla. Maxien suorituksista en muista yhtään mitään, me oltiin toiseksi viimeisiä. Ai mikä jännitys? Meidän vuoro, päästiin ekan hypyn taakse ja tuomarin vihellyksestä otin pannan pois. Yritän saada neidin istumaan mutta se vaan väisti ja kiersi mua, en saanut kunnolla kontaktia. Se aika tuntui ihan tappava pitkältä ja löin jo hanskat tiskiin. Ei tästä mitään tuu! no, tein sitten elämäni ensimmisen kerran koiran kanssa yhteislähdön (nolotti :D). Pikku-diiva ei suostunut siis istumaan märälle nurmikolle koska hyi ällöä. Onneksi kenttä oli hiekkapohjainen, mutta ensimmäinen hyppy oli ikävästi siinä juuri nurmikon rajalla. Ensimmäiset esteet oli hyppy, rengas ja puomi. Nita sai kiitettävän vauhdin ennen puomia ja loikkasi kauniissa kaaressa kontaktin yli. Alastulon se kuitenkin otti hyvin, jes. Seuraava vitonen helposta mutkaputkesta. Mä sanoin vahingossa hyppy, hämmennyin itse ja pysähdyin ja koira jäi pyörimään. Seuraavat kaksi virhettä kepeiltä ja viimeinen keinulta kun se juoksi suoraan läpi. Yhteensä ne tekee 25 virhepistetä, ihanneaika oli 54s ja meidän hieno suoritus kesti 59.51s.

En mä oikein tiennyt olisko itkenyt vai nauranut. Koko rata oli niin läppä, kaikki varmat esteet meni huonosti. Mutta muurilta se ei ponkassut vauhtia, mistä oon ilonen. Koira oli hieno, Nita kääntyi tosi hyvin ja kuunteli mutta mä en ohjannut sitä yhtään niin hyvin. Harmittaa oma mokailu.

10:15 mä seisoin jälleen rataantutustumisessa, tällä kertaa vuorossa B-rata joka näytti enemmän meidän jutulta. Se oli paljon suorempi ja kivempi. Aloitus oli sama, ja puomilla otti hienosti kontaktit. Putken jälkeen muuri, ja taas se sama mutkaputki missä mä viimeksi pysähdyin. Nyt mä mielestäni ohjasin sen ihan selkeästi putkeen mutta Nita vaan pysähty ja kielsi putken. Toisella yrityksellä se meni sinne heittämällä. Loppurata meni hyvin, Alla otti oooooikein kauniin alastulon! Tokavikana sitten kepit. Mä en antanut sille yhtään tilaa ja se aloitti väärältä puolelta. Olin suunnitellut että jään kauemmaksi odottamaan, koska se hakee kepit hyvin ja juoksen sitten vierelle mutta unohdin koko jutun kun olin niin tärinässä. Lopussa aloin vähän hoputtaa koiraa ja se ryökäle ryösti tokavikalta väliltä. Tältä radalta me kerättiin 15 pistettä ja ihanneaika ylittyi ihan liikaa. :D Tämä rata jäi hyvin mieleen, tässä piirrustus vielä:

Tänäviikonloppuna oli myös Sänkipellon O-pentueen pentuetapaaminen ja siitä postausta teen kanssa pian! :)

Hyppyrata Kokkolassa

2011-08-22T20:50:00.000+03:00

Lauantaiaamuna lähdettiin Nitan kanssa ajelemaan kohti Kokkolaa. Ajeltiin suoraan raviradalle katselemaan ryhmänäyttelyä sillä mun oli määrä tavata Johanna joka osallistui Junior Handler kilpailuun. Reilu tunti siinä vierähtikin, kunnes mä suuntasin kaupan kautta kaverin kämpille tekemään ruokaa. Nita ei säikkynyt ahdasta hissiä eikä haukkunut kerrostalon äänille!

Puoli viiden aikaan mä lähdin ajelemaan takaisin raviradalle, jossa oli menossa kakkosten hyppyrata. Seurailin sitä kauhunsekaisin tuntein: Kaksi okseria, hirveetä kieputusta ja koirakko toisensa jälkeen hyllytti. Rauhoituin kuitenkin vähän seuratessa ykkösten radan rakentamista. Se näytti paljon mukavammalta, eikä yhtään niin kiemuraiselta. Pian olinkin radalla ilmakoiran kanssa treenaamassa ja pohtimassa ohjauskuvioita mikä osoittautui hankalaksi kun tutustumisessa oli samaan aikaan maxit, medit ja minit. Siellä me törmäiltiin toisiimme ja madeltiin pitkin rataa.

Maxi-1 oli vain seitsämän osallistujaa, ja meidän vuoro oli toiseksi viimeisenä. Pian kuitenkin oltiin radalla, joka meni ihan nappiin! Kuitenkin jälleen otettin muurilta se vitonen, nyt se ponnisti takajaloilla ihan kunnolla vauhtia sieltä harjalta, huoh. Oon kuitenkin tosi tyytyväinen, sijoituttiin toiseksi. Ensimmäiseksi hienolla nollaradalla tuli belgianpaimenkoira ja lopuille tuloksena taisi olla hylky.

odottelua (c) Petri Puskala

Rata.

Laitoin sitten kuitenkin vielä ilmot menemään Vaasassa 3.9 järjestettäviin kisoihin, A & B radalle. Iik!

Agilitykisat Vaasassa

2011-07-31T16:28:00.000+03:00

Tänään me sitten startattiin ensimmäistä kertaa virallisissa kisoissa Vaasassa. Tuomarina oli Mika Moilanen jonka radat oli kyllä ihan älyttömän kivoja minusta.

Kun maksit kutsuttiin rataantutustumiseen, vatsa varmaan vääntyi solmuun siitä jännityksestä. Rata oli onneksi helppo muistaa. Koirakoita makseissa oli yhteensä yhdeksän, ja me oltiin toiseksi viimeisenä. Pian mä olinkin jo istuttamassa koiraa ensimmäisellä esteelle... Rata meni kaikenkaikkiaan puhtaasti, ainut virhe tuli muurilta jossa irtoanainen osa putosi maahan. Ilmeisesti Nitan takajalat osui ja siitä tuli sitten vitonen. Mutta oon ihan supertyytyväinen! Mulla ei ollu oikein mitään odotuksia.

Radan ihanneaika oli 58 sekuntia, meidän suoritus kesti 49,81sek. Sijoituttiin kolmanneksi, ja tuomari mulle sanoi kätellessä "Ei hullummin ekoiksi kisoiksi" No ei tosiaan! :D Alla videopätkä meidän suorituksesta, kiitos kuvaamisesta Emmalle! Kuumuus taisi verottaa nopeutta.

Ratapiirros

Marja-Liisa Mäenpään koulutus ja perjantain treeni

2011-07-30T20:49:00.000+03:00

Keskiviikkona lähdettiin Nitan kanssa Teuvalle, Marja-Liisa Mäenpään koulutukseen joka kesti n. puolitoista tuntia kun ryhmässä oli pari muutakin koirakkoa. Ensin tutustuttiin rataan ja käytiin läpi joku miljoona eri ohjaustekniikkaa ja kuviota, sitten kokeiltiin käytännössä. Kaikille oli varattu 20min aikaa radalle, joka tehtiin 10min kerralla vähän turhan lämpimän ilman takia.

Nita oli aika super. Mä en jaksa raapustaa niitä kaikkia kuvioita koska se on vähän hankalaa tekstin välityksellä. Mutta mä sain kurssista niin paljon irti, mun piti mm. ohjata koiraa sanomatta sille sanaakaan ja se meni oikeasti paremmin! Pystyi keskittymään jotenkin siihen oman kehon hallintaan paljon enemmän ja sai koiran haluamilleen esteilleen. Nita aiheutti myös hilpeyttä lähtemällä 14 hypyltä suoraan 19 PERHOSEN perässä. Ja nielaisi vielä sen vauhdista, samalla kun suoritti tyytyväisenä väärää estettä :D...

Perjantaina pidettiin yhteistreenit parin muun koirakon kanssa jotka on olleet samassa agilityryhmässä tämän kesän. Anni toi meille ratapiirrustuksen, jota on tehnyt joskus jollain kurssilla. Tuossa ei oo varmaan puoliakaan radasta, mutta tehtiin se kuuman ilman kanssa kahdessa osassa ja hiottiin ihan rauhassa tiukkoja kuvioita. Ehdottomasti vaikeinta oli kuitenkin saada Nita menemään putkeen, kun se oli päättänyt suorittaa puomin.. tätä se kontaktien harjoittelu ilmeisesti teettää. :D Mutta vein palkan suosiolla putken päähän odottamaan ja johan alkoi irtoamaan! Pitää kyllä saada sille nyt selkeästi opetettua putken ja puomin erot, onneksi tuollaisia kohtia (putken ja puomin päät ihan vierekkäin) ei vielä ykkösissä pitäisi olla, eikä edes välttämättä vielä kakkosissakaan.

Tehtiin myös toinen osa radasta, esteet oli kuitenkin samoilla kohdilla, mutta se jatkui kuitenkin tuosta viimeisestä putkesta hypyille. Oli oikein mukavaa treeniä, ja saatiin kovasti kehuja. :)

Huomenna me sitten startataan ihan virallisissa, ja mun vatsa tuntuu vääntyvän solmuun kun mä edes ajattelen koko kisatilannetta. Odotuksia mulla ei juuri ole, onhan tämä eka startti mutta kokemusta me lähdetään lähinnä hakemaan..

..vaikka ilmoitin neidin kyllä jo Kokkolaan hyppyradallekkin, iik.

Huipputreenit

2011-07-25T01:00:00.000+03:00

Tänään liideltiin treeneissä tuollasta rataa. (Noi välimatkat kyllä taitaa pissiä aika huolella :D). Meillä ei ollut vaikeuksia oikestaan missään kohtaa, ja saatiin kehuja. Jäi niiin hyvä fiilis treeneistä! Nita kuunteli koko ajan, se teki täysillä ja mä oon saanut omaan ohjaukseeni enemmän vauhtia koska oon varmempi, enkä vaan jarruttele koiraa koko ajan. Ja tuntuu että sujuu paremmin nyt kun oon keskittynyt vaan yhteen koiraan.

Meidän ohjatut treenit on perustuneet aikapaljon ohjaustekniikoihin, ja tutustutaan aina huolella ratoihin, mietitään eri tapoja ohjata radalla ja kouluttajan kanssa mietitään aina että miten oman koiran kanssa olisi paras tapa suorittaam se. Oon kyllä niiiin hurjasti tykännyt tästä kurssista! Huomaan että oon ite oppinu paljon Nitasta, ja osaan omasta mielestä aika hyvin miettiä parhaat tavat ohjata Nitaa. Sunnuntaina kai startataan ekoissa virallisissa hyvällä mielellä...? Toivottavasti! Keskiviikkona vielä treenit.

Jäi vaan niiin hyvä fiilis että oli pakko kirjottaa merkintä, vaikka en tiedä kiinnostaako porukkaa hirveästi lukea näitä agilityjuttuja, mutta kirjoittelen niitä lähinnä siksi, että täältä on hyvä aina katsoa mitä ollaan treenailtu, miten ollaan kehitytty ja mikä fiilis treeneistä on jäänyt.

Treenien jälkeen haettiin loputkin laumasta ja hurautettiin uimaan koska päivä oli vaihteeksi melko lämmin. Kamerakin oli mukana niin heitän loppuun parit kuvatukset :P

Max

Moona

än, yy, tee...

nyt ! Nitan uimahyppy part. 4521

Toivepostaus: Moona

2011-07-18T20:20:00.000+03:00

Moona auringonlaskussa kesällä 2011

Moona on Mistyn ensimmäisestä pentueesta, joka syntyi 31.3.2004. Moonaa on pennusta asti kutsuttu myös nimellä Hömppäkaisa, ja siitä on vääntynyt monta erilaista versiota kuten hömppis, hömppäleena, hömppäkaisanen... Mä en edes tiedä oikein mistä se tuli, mutta Moona on aina välillä vähän yksinkertainen ja sellainen.. hölmö :D Viralliselta nimeltäänkin neiti on ihan vaan Moona, koska kasvattajanimeä isällä ei vielä silloin ollut.

Luonteeltaan neiti on aika rauhallinen, mutta tarvittaessa myös vauhtia löytyy ja toisinaan Moona käyttäytyy diivan elkein. Siitä rauhallisuudesta tai diivailusta ei ole kuitenkaan tietoakaan maastoon mentäessä, vaikka sataisi vettä ja pitää juosta mutaisella pellolla. Se osaa myös olla melkoinen draamaqueen, esimerkiksi harjatessa tai kynsiä leikatessa. Jos ei huvita niin sitten kiljutaan.
Moona tulee aika hyvin toimeen muiden koirien kanssa, ja esimerkiksi leireillä on ollut sen kanssa helppo olla.

Epävirallisissa agilitykisoissa loppukesästä 2010

Moonan kanssa ollaan harrastettu agilityä joku neljä tai viisi vuotta. Moona on ollut tosi hyvä koira aloittelevalle ohjaajalle siinä mielessä, että se kysyy tosi paljon ohjaajalta ja kuuntelee mitä sille sanoo. Tosin ratojen nopeus kyllä riippuu ihan siitä miten nopeasti mä juoksen... :D Moona on myös minusta nopea oppimaan. Virallisia startteja meillä on takana kuitenkin vain kaksi, enkä ajatellut sitä enää ilmoittaakaan, mutta epävirallisissa käytiin viimekesänä parikin kertaa.

Moona ja pennut kesällä 2010

Viimekesänä me jouduttiin kuitenkin pitämään agilitystä taukoa noiden yhdeksän englanninsetterin alun takia. Moonan ja Fougan pennut syntyivät äitienpäivänä 9.5.2010. Moona oli oikein hyvä äiti, ja jaksoi hoitaa noinkin suurta laumaa kunnialla vaikka aluksi pelättiin ettei maitoa riitä kaikille tarpeeksi. Pennut kuitenkin kaikki kasvoivat oikein hyvin ja tasaisesti, ja ovat nyt reilu vuoden ikäisiä.

Englannisettereiden rotumestaruuskilpailu 2010

Viimesyksynä Moona tykitti myös kenttäkokeissa, napaten kaksi AVO2 tulosta ja sijoittui englanninsettereiden rotumestaruuskilpailussa toiseksi. Moona valittiin myös edustamaan suomen joukkueseen englanninsettereiden pohjoismaiden väliseen maaotteluun joka käydään tulevana syksynä Ruotsissa.

Erikoisnäyttely 2006

Näyttelypuolellakin Moona on pärjännyt ihan kivasti. Se olisi varmaan valio jos oltaisiin jaksettu sitä kiikuttaa enemmän näyttelyissä, mutta saldona sillä on yksi SERTi. Terveystuloksetkin on oikein positiiviset, lonkkanivelet on todettu A/A ja kyynärät 0/0. Priimaa siis ;)

"hei hei mutsi, mä en oo syöny mun lääkkeitä.." - Kevät 2011

Syksy 2009

koirapentuja

2011-07-16T23:13:00.000+03:00

Mun loppuviikko oli aika koiranpentutäyteinen, kun kävin pitkästä aikaa Jyväskylässä moikkaamassa Ainoa ja partacollie Ronjaa. Ronjalla on tällä hetkellä seitsämän suloista pentua, jotka täyttävät maanantaina jo seitsämän viikkoa. Nita ei tällä kertaa päässyt mukaan. Halusin jakaa teille pari kuvaa, niistä kahdestasadasta jotka kameran muistikortille tarttui..

Etenemistä ja persjättöjä

2011-07-12T15:28:00.000+03:00

Viimesunnuntaina alkoi uusi Agilitykurssi jossa tehtiin tuollaista ratapätkää, jolla kokeiltiin eri ohjaustekniikoita. Persjättö 3 jälkeen oli melko haastava koska ajoituksen piti olla mm. täydellinen :D Koiran lähettäminen neloselle ja takaa leikkaus (kuvitteellisesti rata jatkui nelosesta katsottuna vasemmalle) oli huomattavasti helpompi, kun Nita irtoaa niin hyvin. Tänään käytiin treenaamassa kentällä noita itsekseen ja otin pienen videopätkän. Kamerasta loppui kuitenkin akku enkä ehtinyt saada persjättöä.

Mulla on nyt viimeaikoina tullut melkein pelkkiä agilitypostauksia (itsenikin takia, voi aina tarkastaa millon ollaan treenattu mitäkin :D). Olisko lukijoilla jotain toiveita, millasia postauksia haluaisitte että tekisin?

Juhannuksen agitreenit

2011-06-26T22:29:00.000+03:00

Lähdettiin perjantaina päivällä Emman ja koirien kanssa kentälle treenaamaan. Mulla oli mukana myös Moona, en kyllä tiiä miksi :D Mutta sen kanssa on kyllä kiva tehdä, kun se kuuntelee niin hyvin. Ilma oli kiva, aurinko paistoi mutta ei ollut silti tuskaisen kuuma vaikka kenttä onkin sellasen hiekkamontun pohjalla, jonne ei tuule YHTÄÄN.

Tein eka sen viimekertasen radan, koska halusin ottaa sitä myös Moonan kanssa ja se oli Emmankin mielestä ihan passeli. Mulla ei oo nyt mitään erityisiä ratapiirroksia edes siitä toisesta pätkästä mikä tehtiin, kaivoin sen ennen kentälle lähtöä jostain päin nettiä. Siinä tehtiin kuitenkin sellanen kinkkinen juttu, että laitettiin putki puomin alle ja voi että se oli Nitan mielestä vaikeeta. Vaikka ohjasin sen ihan putken suulle asti niin aina piti mennä kontaktille seisomaan tyhmänä. "En mä nyt putkeen halua, tää on kivempi!"

Tässä kuitenkin pari videota, joista tuo yksi Nitan kolmen hypyn ohjausjuttu on siitä ratapätkästä jota tehtiin.

Mites tuo Moonan kontakti? :D komeasti loikka yli ja sai vielä kehutkin siitä. Onneksi ei aiota kisata, kunhan koiran iloksi raahailen sitä treeneihin

Agikurssin vika kerta.

2011-06-23T17:25:00.000+03:00

Tiistaina oli meidän viimeinen kerta kisaavien agilitykurssilla. (Tosin me jatketaan heinäkuussa jossain jatkoryhmässä, eri kouluttajan treeneissä). Tehtiin tommonen hauska ratapätkä, josta otettiin ensin haastavimmat pätkät erikseen ja lopuksi koko rata. Nita teki oikein hienosti, ja saatiin jopa tuo 3-4-5 kohta sujumaan aika mallikkaasti. Neiti piti ottaa heti kakkosen jälkeen hyvin haltuun ettei mee liian pitkästi. Harmi ettei saatu videolle meidän suoritusta! 7-8 persjättö meni myös paremmin kun kuvittelin, mulla oli ihmeen paljon aikaa ja ehdin sopivasti aidalle odottamaan koiraa.

Nyt me alettiin sitten ihan tosissaan treenaamaan noita kontakteja. Aluksi tosiaan palkkasin sitä siitä että se edes pysähtyi mutta nykyään Nita aina istahtaa aina. alastulolle, mikä on musta vähän huono juttu koska haluaisin opettaa sille 2on2off -kontaktit. Tänään tehtiin eka harjotus laatikon avulla, eli koiran piti jättää takatassut laatikon päälle ja etutassut maahan. Se tajusi heti, nyt vaan pikkuhiljaa madaltamaan ja kun homma on hallussa niin oikeille kontakteille

22.6

Tää on jostain aikasemmista treeneistä. (c) Emma

Hellepäivien vietto

2011-06-14T16:19:00.000+03:00

Kiva julkaista nyt tälläisiä kuvia, kun ulkona sataa lähes taukoamatta.. :D Viimeviikolla oli elohopea aika reippaasti plussan puolella, joten käytiin ahkerasti uittamassa koiria. Lauantaina erkkarin jälkeen myös Rauno saapui setterityttöjen Iran ja Sirin kera meille, ja sunnuntaina käytiin porukalla tuolla järvellä. Ira on nyt vuoden ikäinen ja mahdottoman innokas uimari. Se läträsi vedessä minkä ehti eikä oikein tiennyt miten päin olisi ollut kun oli niiiin hauskaa.

Nita taas uiskenteli saarekkeelta saarekkeelle, ja sen uusi harrastus on uimahypyt. Nykyään myös laiturilta, mutta en oo vielä saanut kuvaa siitä :D Misty pitää houkutella uimaan, ei se sinne itse mene. Moonakin on nykyään kamalan laiska uimari, mutta kyllä se damin vedestä noutaa kun heittää.

Erikoisnäyttely 11.6

2011-06-13T13:14:00.000+03:00

Lauantaina pyörittiin taas kehässä, tällä kertaa mulla oli handlattavana kolme koiraa. Esitin Maxin ja Nitan lisäksi Moonan pennun, Sänkipellon Osaman, junioriluokassa. Oskun laatumaininta oli EH.
Oli kyllä älyttömän kuuma päivä koirille, +33*C astetta. Max oli ainakin tuskissaan ja ihan säälitti viedä se kehään löntystelemään.. Tuomarina oli Eeva Anttinen, jolle näytettiinkin Mänttä-Vilppula ryhmiksessä Nitaa edellisviikonloppuna.

Max oli kehässä tosiaan aika laiska, ja kuten oli arvattavissa se sai laatumaininnan EH (=erittäin hyvä). Tuomari kyllä sanoi pitävänsä koirasta, mutta sen pitäisi olla elegantimpi vähän joka paikasta. Ja onhan Max erittäin raskasrakenteinen, ei voi kieltää. Tältä näytti herran arvostelu:

"Maskuliininen, mittasuhteiltaan oikea. Koira voisi olla hieman elegantimpi kauttaaltaan. Voimakas linjoiltaan, oikea kauttaaltaan. Hieman raskas pää, jonka kuono-osa on hieman lyhyt. Kauniit silmät, korvat oikeanlaiset. Kaulan tulisi olla pidempi ja jalompi. Hyvä täyteläinen ja syvä runko. Hyvät kulmaukset. Hieman pehmeät ranteet. Normaalit liikkeet. Oikean laatuinen, sopivasti hapsukas karvapeite " KÄY-EH

Sitten Nita, joka on onneksi sen verran pirteä että jaksoi esiintyä reippaasti. Mä voin vain kuvitella ilmeeni kun saatiin käteen punainen nauha, eli ERI! (=erinomainen). Viimeviikonloppuna kun tosiaan saatiin se EH samaiselta tuomarilta. Ja voin kertoa, että en edes vaivautunut pesemään koiraa kun mulla ei ollut mitään odotuksia :D No, sitten olikin vuorossa kilpailuluokka, jossa meidät sijoitettiin toiseksi (yht. neljä koiraa). Saatiin myös SA, ja koska se oli samalla paras narttu -kehä, saatiin VARASERT, jeeee!

Nitan arvostelu:
"Femiininen, mittasuhteiltaan oikea, pienehkö. Oikealinjainen ja ilmeinen kuiva pää josa kuono-osa saisi olla täyteläisempi ja kulmakaaret selkeämmät. Riittävä kaula, hyvä ylälinka. Hyvät raajojen kulmaukset. Täyteläinen, riittävän syvä rintakehä josta puuttuu eturinta. Hieman jyrkkä lyhyt lantio. Vapaat normaalit liikkeet. Oikealaatuinen hapsukas karvapeite. " AVO-ERI2, SA, PN2, VASERT

Hieno Nita<3 (c) Äiti

Max. Ai miten niin etutassut rungon alla? :D (c) Rauno Mäyrä

Sänkipellon Osama, "Osku". (c) Rauno Mäyrä

liitelyä (video!)

2011-06-10T19:43:00.000+03:00

Eilen illalla käytiin Emman ja Sokan kanssa eilen yhdeksän aikaan illalla vähän treenaamassa. Tehtiin sellanen semi helppo ratapätkä hypyistä ja putkesta. Nitalle se oli haastava, koska putkeen piti mennä "väärästä" päästä, ja ois ollu kivempi mennä siitä lähempää. Samoin hypyt oli ihan liian lähellä toisiaan ja se jo keksi itse uuden version radasta jos en ehtinyt heti sen mukaan.. Onneksi Moona ei lähde koskaan sooloilemaan radalla :D

Tässä kuitenkin jonkunlainen videopätkä, videoinnista kiitos Emmalle. Siinä alussa näkyy myös tuo ratapiirros.

Mänttä-Vilppula ryhmänäyttely

2011-06-05T23:02:00.000+03:00

Tänään pyörittiinkin pitkästä aikaa ihan oikeissa näyttelyissä. Tuomarina oli tällä kertaa Eeva Anttinen. Mukana oli vaan Nita, mutta kehään oli ilmoitettu myös Moonan viimekesän pentueesta kaksi sänkipellon kasvattia: Offroad, tutummin "Uuno" sekä Otto. Kummatkin esiintyivät nätisti, vaikka kehässä oli kaksi harjoitusarvostelijaa ja yhteensä kolme ihmistä kopeloi koiria samaan aikaan. Uuno sai tulokseksi H ja Otto EH.

Nitaa alkoi jännittää kun niin monta ihmistä pyöri ympärillä, mutta antoi nätisti tutkia itseään ja malttoi pysyä muutenkin hyvin paikallaan. Se tosin ei ollut oma iloinen itsensä, eikä häntä juuri heilunut. Nitakin sai EH, toinen avoimen luokan narttu sai ERIn mutta ei SA'ta, eikä siis englanninsettereille jaettu tänään Sertiä ollenkaan. Buu :D

Nitan arvostelu näytti tältä:
"Femiininen pienokikoinen. Riittävän pitkä rungoltaan. Sivusta oikealinjainen, kaula riittävän pitkä. Pää, jonka kuonon tulisi olla täyteläisempi. Korvat oikein. Etuasentoiset kavat, suorat etu-. niukat takakulmaukset. Hyvät käpälät. Riittävä rintakehä, paitsi eturinta puuttuu. Löysyyttä kyynärpäissä. Normaalit vapaat liikkeet. Lantion tulisi olla pidempi & loivemmin viettävä. Pehmeä, niukkahapsuinen, suora karvapeite "

Sänkipellon Otto

Sänkipellon Offroad, "Uuno"

Uunon liikeet

Helatorstain mätsäri

2011-06-02T23:35:00.000+03:00

Tänään käväistiin taas vähän mätsäröimässä, tällä kertaa Seinäjoella. Täytyy sanoa, että järjestelyissä olisi ollut parantamisen varaa...

Mukana mulla oli tälläkin kertaa Nita ja Max, jotka kummatkin kilpaili isoissa koirissa. Nita esiintyi ihan nätisti, se on vieläkin kovin malttamaton seisomaan paikallaan. Se oli kuitenkin pirteä ja häntä heilui :) Maxia laiskotti, eikä kehään meneminen taaskaan olisi kiinnostanut. Se kuitenkin ravasi paremmin kuin viimeksi, sillä oli jopa vauhtia! Molemmat palkittiin punaisella nauhalla mutta sijoituksia ei meille herunut tällä kertaa ja jäätiin ihan palkinnoitta. Koirien käytökseen oon kuitenkin tyytyväinen, odotellaan Nitan kanssa sunnuntain ryhmänäyttelyä ihan hyvillä mielin.

Kaikki kuvat (C) Taija Linna

Nita

Maksmöks

helppo rata ja epäonnistuneita takaaleikkauksia

2011-05-31T23:00:00.000+03:00

Viimeviikon tiistaina me aloitettiin agilityn jatkokurssi Nitan ja Moonan kanssa. Alotettiin aika helpolla radalla, eikä sateen takia paikalla ollut muita joten ~~joduin~~ sain olla koko ajan radalla juoksentelemassa. Lämmiteltiin ihan simppelisti hypyillä, pituudella ja putkella.

Olis pitänyt kirjottaa jo silloin tiistaina, kun mun muisti meinaa pätkiä, mutta taidettiin sen jälkeen tehdä kepit, joista putkeen, putkesta hypyille. Putkella tuli siis takaaleikkaus (jota Moona ei hyväksy, ei sitten millään esteellä. Ei irtoa niin ei irtoa :D), koska kepitettiin "helpommalta" puolelta. Toisella kerralla piti mennä putkeen eri päästä kuin ensimmäisellä kerralla.
Nita oli aika loistava, se hakee putkea muutenkin tosi hyvin. Ainut ongelma, mikä huomattiin oli että se epäröi jos ohjaan vasemmalla kädellä, mutta vahvistin sitä itsenäisesti sunnuntaina kun käytiin vähän kentällä treenaamassa.

Melko lyhyet, mutta kivat treenit joista jäi hyvä mieli. Ohjaaja vain totesi, että luuli mun kisanneen Nitan kanssa, eikä päinvastoin. Moona kun on vähän tuollainen... Se tekee tarkasti mutta ei irtoa sitten yhtään, ja varmaankin viimekesän äitiysloman, syksyloman ja talviloman takia oli vähän hakemista tuossa touhussa. Mutta selvästi se nautti kun pääsi pitkästä aikaa radalle :)


Tiistai 24.5.2011

Tänään oli sitten jo vähän haastetta mukana! ja treeneissä enemmän porukkaa. Tehtiin aluksi ratapätkä, joka alkoi hypyiltä mutta meidät komennettiin kepeille kun ollaan muka niin hyviä. Moonan kanssa kepeiltä hypylle meno tuotti vähän hankaluuksia, kun piti tehdä kepit taas helpolta puolelta. Leikkasin kuitenkin vasta toisen hypyn jälkeen eikä Moona ehtinyt tajuta ha-ha. Hypyltä renkaalle, jonka jälkeen putkeen ja keinulle. Moona oli taitava, koska se kuuntelee niin hyvin.

Nitalla oli vauhtia, mutta keskittymiskyky nollassa. Se harppoi keppejä oman mielensä mukaan, ja kun käskin sen pois pujottelemasta että voitais alottaa alusta, lähti se takasinpäin pujottelemaan ihan miten sattuu. Tehtiin sitten vaan yhdet hyvät kepit ja aloitettiin rata vasta hypyltä ettei ihan penkin alle menisi. Toisen hypyn jälkeen Nita ei muka millään osannut renkaalle. Kun lähetin sen renkaalle ilman hyppyjä, meni aivan loistavasti mutta hypyn kanssa se aina oikaisi renkaan vierestä, mitä se ei ole vielä ikinä ennemmin tehnyt. No, saatiin sekin lopuksi onnistumaan. Renkaan jälkeinen putki oli vaikea koska vieressä oli ah-niin-ihana kontaktieste.

Lopuksi tehtiin vain pelkkiä putkeen lähetyksiä, joissa Moonalle otettiin avuksi ohjaaja herkkujen kanssa putken toiseen päähän. Nitalle sellaista ei tarvinnut kun se haki sinne vaika seisoin paikallani monen metrin päässä. Hyvä Nita!

Tiistai 31.5.2011

Sellaiset treenit tällä kertaa.. Torstaina varmaan mätsäröidään ja sunnuntaina näytelmät.

Pieni ja ärsyttävä?

2011-05-31T16:30:00.000+03:00

Nitan lempileikki heti pallon perässä juoksemisen jälkeen on meidän muiden koirien ärsyttäminen, varsinkin Mistyn ja Moonan. Tänäänkin pihalla se härnäsi ja härnäsi, kunnes lopulta sai Mistyn ja Moonan mukaan leikkiin. Nita tekee ensin spurtin, heittäytyy selälleen ja antaa muiden "alistaa" itseään. Sitten se yhtäkkiä pinkaisee täysiä pakoon, ja yleensä alkaa juosta marjapuskien ympärillä sellaista vauhtia että kylki lähes hipoo maata. Misty ja Moona vaan kyttäilee puskan vieressä ja välillä hyökkivät neitiä kohden. Pian kuitenkin vanhukset kyllästyy tähän leikkiin ja jatkavat jotain muuta. Ja pian alkaa sama alusta...

Sisätiloissakin Nita välillä ärsyttää Mistyä, ja juoksee sitten pakoon pitkin huonekaluja (sänky, sohva) ja rullaa kaikki matot...

Nyt me kiidetään Nitan ja Moonan kanssa agilityyn, cya!

Kevään toinen mätsäri

2011-05-19T16:04:00.000+03:00

Tiistaina oli täällä Jurvassa match show, jonne päätettiin lähteä. Päivä ei näyttänyt kovin lupaavalta, vettä satoi koko ajan. Illalla onneksi selkeni ja saatiin juosta kehässä auringonpaisteessa, jee! Kylmä tuuli oli silti aika buu.

Mukaan otin isovanhempien vuoden ikäisen saksanseisojanartun Nadjan, jonka olen luvannut esittää erkkarissa (jos vain omilta koirilta ehdin :D!). Nadja on vielä nuori ja hölmö, joka rakastaa kaikkea eikä ole juurikaan muita koiria nähnyt. Helpoksi tämän "sosiaalistamisen" tekee kuitenkin sen, että se tosiaan rakastaa ihan kaikkea ja juoksisi mielellään pää viidentenä jalkana leikkimään jokaisen vastaantulevan koiran kanssa ja kaataisi kaikki lapset kumoon ja nuolisi niiden naamat. Neiti oli taas vaihteeksi riehakkaalla tuulella, ja voi sitä riemun määrää. Kehässä käyttäytyminen oli mitä oli, välillä se otti vähän laukka-askelia mutta ravasi ihan tyylikkäästikin. Seisominen, joka on kotipihatreeneissä onnistunut aina ei tällä kertaa sujunut sitten yhtään. Se vaan ei tiennyt miten päin olisi, meniskö nuuskimaan edessäolevan takamusta vai yrittäiskö tehä tuttavuutta takana seisovaan koiraan.

Sininen nauhahan meille napsahti, mikä oli jo niin odotettavissa. Yllätyin kuitenkin kun tuomari sijoitti Nadjan kolmanneksi, sinisten kehässä oli kuitenkin paljon hyvin käyttäytyviä ja esiintyviä koiria. Palkinnoksi pokaali ja vinkulelu, siitä ainakin koira oli onnellinen. Vähän kyllä hävetti siellä sinisten kehässä, kun koitin saada koiran huomion ja otin sen korvasta kiinni. En tosiaankaan painanut tai kiskonut, vaan lähinnä kosketin ja se veti kamalat kiljahdukset. Jossakin taitaa olla Draamaqueenin vikaa. . .

Nita oli myös mukana, ja neiti oli kovin malttamaton. Se ravasi mun mielestä nätisti ja seisoi hyvin mutta kyllästyi paikallaolemiseen tosi nopeasti. Se ois vaan tarjonnu istumista ja temppuja. Meitä vastassa oli rauhallinen nöffi, jolle tarjottiin sinistä nauhaa ja Nitan kanssa sitten pian liideltiinkin punaisten kehässä. Nadja oli jo sijoitettu kolmanneksi, joten olin varma että meidät kätellään kehästä pois. Tuomari kuitenkin sijoitti Nitan toiseksi! :D Nitakin sai kivan vinkuvan tennispallon, jonka kanssa se on riehunut jo useasti. Nyt voi hyvillä mielillä ootella Mänttä-Vilppula ryhmänäyttelyä ja meidän erikoisnäyttelyä :)

Nita

Nadjan erittäin kaunis seisominen..

Ravi onneksi sujui vähän paremmin.

Ensiviikon tiistaina päästään Nitan ja Moonan kanssa agilitytreeneihin, en malta oottaa! Pitkästä aikaa kentille, tämä on jo niiiin vahva kesän merkki ;) Toivottavasti talvitauko on tehnyt pelkästään hyvää...

O-pentueen 1v. synttärit

2011-05-10T20:19:00.000+03:00

Sänkipellon O-pentue täytti eilen 9.5 yksi vuotta! Onnea kaikille. Pian onkin Mänttä-Vilppula ryhmänäyttely, jonne on tulossa muutama kasvatti, niin o- kuin n-pentueestakin! Sen jälkeen tietenkin meidän päänäyttely jossa toivottavasti nähdään myös kasvatteja.

Englanninsettereiden kevätpäivät

2011-05-08T22:55:00.000+03:00

Viikonloppuna pidettiin englanninsettereiden kevätpäivät keskisuomessa, Uuraisilla. Itse en ollut paikalla, mutta iskä oli siellä kera Maxin & Nitan. Lauantaina oli luvassa niin teoriaa kuin käytännön koulutustakin, jotka keskittyivät lähinnä koiran toimintaan ja käyttäytymiseen lintutilanteessa.

Käytännönharjoituksissa käytettiin kyyhkyjä, joilla Nitalle oli saatu loistavaa paikallaolotreeniä lintutilanteessa! Maxillakin oli kokeiltu kyyhkyjä, mutta eipä herraa sellaiset tsirpit kiinnostaneet sitten pätkääkään. Kouluttaja, Timo Vakkeri, oli sitten kysellyt koiran ikää ja kuullessaan sen olevan jo seitsämänvuotias, erittäin monia lintutilanteita kokenut seisoja totesi Vakkeri ettei ihme vaikkei kiinnosta. :D

Sunnuntaina oli vuorossa KGP-noutokisa (koskenkorva grandprix), johon Max otti osaa. Noutokokeen idea on, että kaksi kylmää lintua on piilotettu maastoon tietylle alueelle, ja yksi heitetään niin että koira näkee sen. Max nouti viimevuoden tapaan kaikki kolme lintua ja vei voiton tänäkin vuonna.

Nita ei vielä noutokokeeseen päässyt osallistumaan, mutta oikein hienosti se tuo kapulan! Nyt vaan täytyy alkaa treenaamaan kylmillä linnuilla...

Max noutamassa fasaania


Palkintokuva.

Kuvista kiitos Rauno Mäyrälle!

vappupuuhat

2011-05-01T19:03:00.000+03:00

Lauantaina suunnattiin Nitan kanssa Kurikkaan miitteilemään! Miittiin osallistui Nitan lisäksi vain kolme muuta koiraa, mutta oli siitä huolimatta ihan kivaa. Koirat saivat juoksennella vapaasti hiekkamontussa ja leikkiä. Ei me sitten viivytty siellä kuin tunnin verran.

Tänään suunnattiin vappumätsäriin Kauhajoelle, mukaan otin Maxin sekä Nitan. Kummatkin osallistuivat isoihin koiriin, saaden punaiset nauhat. Nitan esiintymiseen olin todella tyytyväinen! Maxia vähän laiskotti, mutta meni sekin ihan nätisti. Sijoitusta ei kuitenkaan kummallekaan tälläkertaa irronnut. :) Harmi etti kuvia ole ollenkaan mätsäristä.

Moona & Hertta

Vilma

Hertta

Nita ja pallo :D

Näyttelyfiiliksiä

2011-04-17T22:33:00.000+03:00

Aamulla herätyskello soi ärsyttävästi jo viiden aikaan, eikä auttanut kuin nousta ylös. Nita syöksyi kärppänä peittoihin, lämpimälle paikalle. Kuudelta kuitenkin oltiin jo selvitty autoon ja lähdettiin ajelemaan kohti Sipoota. Matka kesti noin neljä tuntia, oltiin kymmenen aikaan perillä. Englanninsettereiden piti alkaa 12:00 mutta kehät oli -yllätys, yllätys- myöhässä. Tuomarina oli Raimo Louhio, jonka lisänä taisi olla harjoitusarvostelija.

Kehän laitamilla odotellessa, Nita nuuski jotain pöpelikköä päätti Max mennä nostamaan koipea ja merkkasi Nitan päälle :'D Englanninsettereitä piti olla neljä, Max ainoana uroksena. Toinen Avoimen luokan narttu oli poissa, joten Nitakin kilpaili luokassaan yksin. Yhden aikoihin päästiin Maxin kanssa kehään, herra oli taas vaihteeksi EVVK -fiiliksellä ja yritti vähän temppuilla seisotuksessa kun ei yhtään olis huvittanut. Kuitenkin käyttäytyi nätisti ja ravasikin hyvin, ehkä turhan laiskasti. Maxin arvostelu näytti tältä:

"7v. uros jolla oikeat mittasuhteet. Päässä hieman taakseviettävä kallo-osa. Niskan kyhmy saisi olla selvempi. Hyvä kaula, selkä ja häntä. Varsin leveä, lähes tynnyrimäinen rintakehä. Oikeat kulmaukset, matalat tassut. Sivuliikkeet hyvät kapeat takaliikkeet. Turkissa hapsutus niukka" EH

Lennosta vaihdoin koiran ja Nitan kanssa ravailtiin (aivan älyttömän pientä) kehää ympäri. Neiti esiintyi yhtä iloisesti kuin aina, häntä vispasi ja sillä oli hauskaa. Hampaiden katsominen meni hyvin, samoin mittaus vaikka jouduinkin pitelemään kiinni sillä miestuomari vähän jännitti.

"3v. narttu joka on pienikokoinen mutta sopusuhtainen ja mittasuhteiltaan oikea. Oikealinjainen pää jossa huulikulma voisi olla jyrkempi. Hyvä kaula, selkä ja häntä. Melko vaatimaton rintakehä. Oikeat kulmaukset, hyvät liikkeet. Niukka turkki, oikeanlainen hapsutus" H

!?!? Nitan Hyvä tuli täysin puskista, ja vielä enemmän ihmetyttää että Nitan arvostelussa tuntuu olevan paljon enemmän positiivisiä asioita kuin Maxin omassa, mutta sai silti huonomman laatuarvostelun. Ehkä pieni koko sitten rokotti, ei voi tietää. Itselläni oli ainkin liian suuret odotukset, mutta no.. life goes on! Tuntuu vieläkin turhalta reissulta, varsinkin kun istui autossa sen yhdeksän tuntia. Mutta joskus koiraharrastuksessa käy näinkin :P

Kotona napattu seisotuskuva Nitasta

Misty täytti tänään 11 vuotta, synttäriposeeraus!

Nitastakin piti ottaa vielä poseerauskuva kun ulkona on jo niin vihreää, eikä lunta juuri missään.

Vaasa KV ja muuta

2011-04-11T13:05:00.000+03:00

Vaasan kansainvälinen koiranäyttely kului minun osaltani kehän sisäpuolella työskennellessä. Olin molempina päivinä pyörittävänä kehätoimitsijana Paavo Mattilalla.

Ensiviikonloppuna pääsen itse Sipoon ryhmänäyttelyssä omien koirien kanssa kuitenkin kehään kera Nitan ja Maxin. Tuomarina meillä on siellä Raimo Louhio joka on antanut Moonalle SERTin muutama vuosi sitten Jurvan ryhmänäyttelyssä. Toivottavasti mun odotukset ei kuitenkaan ole liian korkealla..

Muuten onkin koirien kanssa vaan lenkkeilty ja treenaamisen osalta on ollut todella hiljaista. Kyllä mä näyttelytreeniä oon noiden kanssa vetänyt ulkona, mutta sen jälkeen pitää kyllä väistämättä tunkea koirat kylppäriin. Ihana kevät :P

Ajattelin väsätä vain tälläisen pikaisen kuulumispostauksen, ja mulla ei ole edes mitään kunnon kuvia. Palataan kuitenkin sitten ensiviikolla Sipoon näyttelykuulumisten saralla!

Nita sai Vaasa KVsta tuliaisen uuden pannan <3

Nita tokoilee part. jotain

2011-03-02T20:57:00.000+02:00

Eilen oltiin taas pitkästä aikaa ohjatuissa toko-treeneissä. Aiheena tällä kertaa oli:
- Liikkeenvaihdot (istu-maahan)
- Ruutuun lähetyksen alkeet
- Hypyssä seisominen
- Luoksetulo

Aloitettiin liikkeenvaihdoilla. Niistä Nitalla ei ole tosiaan vielä mitään hajua, maahanmeno ei ole muutenkaan vielä tarpeeksi vahva joten ei varmaankaan treenata tätä hetkeen, katsotaan sitten kun saadaan maahanmeno toimimaan. Tämän jälkeen kaksi koiraa oli kentällä samaan aikaan. Toisessa päässä otettiin luoksetuloja, toisella reunalla hyppyjä. Me menttin ekaksi hypylle joka oli ihan uusi juttu. Kokeiltiin ensin namialustalla, mutta koska neiti tajusi asian niin hyvin, jätettiin se heti suosiolla pois. Agilityn irtoamisharjoituksista on ollut hyötyä, jee! Nita hyppäsi iloisesti ja sain sen pysähtymäänkin hypyn taa. Heti pysähdyksen jälkeen heitin sille pallon, en vielä vaatinut sitä odottamaan että tulen vierelle. Tätä ehdottomasti pitää treenata :)

Hyppelyn jälkeen oli vuorossa luoksetulo, joka otettiin kahdesti. Ensin otin Nitan luoksetulosta heti sivulle, toisella kerralla otettiin vain iloinen luoksari eli koiran ollessa lähellä huikkasin "vapaa" ja pallo lähti kädestä lentoon. Siitäkös se innostui, kouluttajan mukaan se oli ottanut vielä lisää vauhtia kun olin sanonut vapaa. Meillä ei luoksetuloista vauhtia puutu, onneksi ;)

Viimeisenä sitten ruutua, ihan vaan namialustalla koira lähetettiin ruutuun. Mä vähän luulen ettei Nitalla oo vielä hajuakaan koko jutusta, mutta ainakin siinä oli vauhtia kun käytin käskynä "Eteen", ja se on sille tuttu agilitystä. En kyllä vielä tiedä, kannattaisiko käyttää ihan eri käskysanoja tokossa, mutta ainakin alkuun kouluttaja suositteli käyttämään jo tuttuja käskyjä, että koira tietää vähän mitä tehdään.

Ohjattuja treenejä taitaa olla enää kerran, sitten on tasokoe. IIIIK ! Pitääkin ottaa nyt vähän tehotreeniä kun on sevästi taas unohtunut seuruu, joka oli kesällä niin loistava! neiti on alkanut taas edistää ihan hirveästi, mutta naksuttimen kanssa oon saanut sitä vähän malttamaan. Oon myös heittänyt palkan koiran taakse. Olis kiva saada videota meidän tokoilusta.. tai edes kunnon kuvia :)

Pari eilisen lenkkikuvaa vielä

Laihian ryhmänäyttely

2011-02-26T17:06:00.000+02:00

Aamulla startattiin auto puoli kahdeksan aikaan ja lähdettiin ajamaan kohti Laihiaa. Meidän kehä alkoi yhdeksältä, ja ennen Maxia oli vain viisi muunrotuista koiraa. Pian kehään huudeltiinkin jo englanninsettereitä, joita paikalla oli meidän lisäksi neljä kappaletta ja jotka kaikki esitettiin eri luokissa.

Max oli ilmoitettu käyttöluokkaan ja pian me oltiinkin kehässä. Herra pysyi tyynen rauhallisesti paikoillaan tuomarin tutkimisen ja hampaiden tarkastuksen aikana. Se myös seisoi mun mielestä hyvin, jaksoi pysyä aloillaan. Juokseminen ei mennyt ehkä niin mallikkaasti, johtuen oudosta alustasta. Tuomarina oli aika tiukkanakin tunnettu Tapio Eerola jolta saatiin tulokseksi H (hyvä)

Arvostelu:
"6v. kookas järeä uros oikeilla mittasuhteilla. Vahvam hieman lyhytkuonoinen pää. Leveä kallo, pyöreät silmät. Korvat & purenta ok. Vahva runko & raajaluusti. Hieman niukat kulmaukset edessä, hyvät takaa. Pysty lantio. Liikkuu leveästi edestä. Askelpituus melko niukka"
- KÄY-H

Tokon alkeiskurssi

2011-02-09T21:41:00.000+02:00

Mulla ja Nitalla alkoi viime viikon maanantaina tokon alkeiskurssi. Tyylikkäästi me unohdettiin perjantaina ollut toinen kerta, mutta tänään mentiin reippaasti palelemaan -14*C pakkaseen. (Kyllä, harjoitukset on ulkokentällä :D).

Ensimmäiseen kertaan kuului tunnin teoria ja heti perään toinen tunti käytäntöä. Otettiin ihan vaan kontaktia, perusasentoa ja luoksepäästävyyttä sekä lopuksi yhteinen paikalla istuminen. Kontaktista saatiin kehuja, Nita kun hakee sitä lähes koko ajan. Varsinkin kun mulla on treeniliivi ja taskussa palkka. Perusasennosta saatiin kotiläksyä koska se ei ole tiivis ja menee välillä hiukan vinoon. Sitä ollaan treenattu ihan namikädellä ohjaamalla ja musta tuntuu että Nita alkaa hakeutua jo mukavan tiiviisti jalan viereen.
Luoksepäästävyyttäkin neuvottiin harjoittelemaan, Nita kun nostaa pyllyn maasta ja olisi suotavampaa että se istuisi paikallaan. Paikallaistuminen on mun mielestä niin hyvä kun se tällä harjoituksella voi olla, pysyy paikalla kivasti mutta ei vielä kovin pitkiä aikoja.

Tänään oli vuorossa luoksetulo ja maahanmeno. Luoksarit on meillä vauhdikkaita ja todettiin pallo paremmaksi palkaksi kuin ruoka. Luoksetulon vastaanottaminen täytyy nyt ottaa treeniin (koira tulee sivulle suoraan luoksetulosta) sekä paikalla pysymistä, neiti nimittäin koittaa ennakoida. Siihen saatiin neuvoksi koiran jättäminen paikalle ja aina yllättäen palatakkin sen luo palkkaamaan.
Maahanmenossa meillä on paljon treenattavaa, ollaan sitä ruokakupin kanssa otettu mutta Nita tarvitsee paljon kädellä ohjaamista, toivottavasti päästäisiin irti siitä käsimerkistäkin pikkuhiljaa.

Kuvitukseksi pari kuvaa lauantain lenkiltä.. :)

Haaste!

2011-02-06T16:49:00.000+02:00

Laura & Minttu-sheltti haastoivat kaikki kanssabloggaajat esittelemään koiriensa tarvikkeita, ja koska mulla ei nyt ole ollut mitään postattavaa (huomenna saatte ehkä toko-postauksen!) niin otin haasteen vastaan. Tavaroita etsiessä mä tajusin että niitä on kyllä ihan hirveästi, mutta onhan koiriakin neljä.. Tässä kuitenkin kuvia ja vähän selostuksia meidän kamppeista. Mäkin voisin haastaa kaikki jotka postauksen haluavat tehdä ;)

Aloitetaan vaikka näillä näyttely/turkinhoito jutuilla. Vasemmalla muutama erilainen näyttelyhihna. Musta ketjullinen on ehdoton lemppari, sillä ole näyttänyt oikeastaan Maxia ja joskus Moonaakin. Siitä seuraava musta kangas-mikä-lie-hihna on yleensä Moonalla. Ruskea on meidän irlanninsetterin aikainen, siitä löytyy myös valkoinen versio jota käytän aina Nitalla mutta enpä tietenkään löytänyt sitä mistään. Se on kuitenkin erittäin kätevä! Sitten tulee joku hoitoaine, minkä pitäisi suoristaa turkkia. Ainut vaikutus taitaa olla lattian muuttuminen liukkaaksi kun tuolla suihkii. Sitten on shampoo, jonka ostin Seinäjoen KVsta. En oo vielä kokeillut, mutta lähinnä Nitalle tuo kun se on valkoinen. Kampa ja karsta sekä kynsisakset joihin Nita on kokeillut hampaitaan (niinkuin tuohon kampaankin... )

Jatketaan kaulapannoilla. Nahkapantoja löytyy kolme kappaletta, neljäskin pitäisi varmaan hankkia. Noita pinkkejä on kaksi kappaletta, samoin kuin vihreitäkin oli mutta eräs pikkuneiti sen aikoinaan paloitteli.. Värikäs on Nitan pentupanta, tuohon lukkoon en nykyään luottaisi vaikka ei Nita hihnassa kiskokkaan. Vaaleanpunainen enstex-panta on tilattu Hertta-vaatteilta ja niitä on toinenkin kappale, mutta en muistanut ottaa kuvaan. Tosi käteviä agilitytreeneihin, kun pitää saada panta nopeasti pois päästä. Mustalla pannalla opeteltiin hihnassakävelemistä Nitan kanssa (ei kuristanut, mutta metalliääni auttoi!), nykyään harvemmin käytössä.

Hihnoja löytyy aikalailla, lähinnä perus nahkahihnoja ja noita noutajataluttimia kaikissa eri väreissä. (pari mustaa, oranssi, vihreä, punainen..) Tosi käteviä maastossa ja pellolla - mahtuu taskuun ja helppo ottaa pois/laittaa koiralle. Kuvaan otin vain muutamia hihnoja, ja tuon pinkin nahkahihnan joka oli Nitalla pentukäytössä. Tuo ruskea ohut nahkahihna on tosi kätevä tottistreeneissä ja lenkeilläkin tulee paljon käytettyä. Tarvittais kyllä edustushihnat.. :D

Löytyy meiltä pari mantteliakin, ja itse tehty kurapuku mikä ei kyllä koskaan ole ollut kummoisessa käytössä.. Maastokuvioinen mantteli on aika turha kun ei peitä takajalkojen lihaksia, mutta ruskea BF-mantteli on kätevä agitreeneissä, pitää kaikki lihakset lämpimänä.

Oransseja liivejä oli vielä muutama enemmän, koska noi on ihan välttämättömiä maastossa. Keltaiset on vaan heijastinliivejä joita on talvisaikaan käytetty lenkeillä. Toi tassukuvioinen taitaa olla Clash olshonilta ja maksoi alle 2€.. :D

Sitten jotain wnb-koulutusjuttuja. Haukunesto/sitruunapanta on auttanut turhaan haukkumiseen, naksutinta käytetään Nitan kanssa aktiivisesti temppujen opettelussa. Pari koirapilliä jotka kulkee mukana pelloilla ja maastossa kun ääni ei välttämättä kanna tarpeeksi, varsinkaan vastatuulessa. Pari oranssia damia joilla harjoitellaan kesäisin vesinoutoa ja sitten puinen noutokapula. Meillä on myös pari riistapukkiakin (kapula, jossa linnunsiipi) mutta en viitsinyt ottaa kuviin.

Ruokakupit! Neideillä on tollaset identtiset, Nitan kuppi on ainut jossa tuo musta liukuestosysteemi vielä paikallaan. Maxilla on vähän erimallinen, mutta sen kanssa on samaa sarjaa vesikuppi..

Viimeisenä mutta ei vähäisimpänä lelut. Nita on varmaan ainut joka näillä oikeasti edes leikkii. Sillä on myös aika muhkea tennispallovarasto, joista suurinosa jäi lumen alle. Muumi & Kissa-pehmot se on löytänyt itse varastosta (:D..) ja koska ne oli sen käsittelyn jälkeen aika huonossa kunnossa niin jätettiin ne neidille leluiksi. Sorsa on ehdoton lemppari, kulkee mukana treeneissä palkkana. Vinkulelut on enemmän Mistyn mieleen, mutta ne aiheuttaa aina välillä valetiineyttä ja pitää takavarikoida.

Tässäpä nämä meidän jutut, vaikka aika paljon jäikin kuvaamatta. :)

Jyväskyläilyä

2011-01-31T21:28:00.000+02:00

Perjantaina me hypättiin Nitan kanssa junaan joka suuntasi kohti Jyväskylää. Matka kesti kevyet kolme tuntia, mutta me selvittiin kunnialla! :D Nita oli toista kertaa junassa, tällä kertaa kuitenkin se oli vähän pirteämmällä tuulella eikä paikoillaan makoilu olisi huvittanut sitten yhtään. Loppumatkasta se kuitenkin tunki syliin ja nukahti siihen, oltiin varmaan aika hupaisa näky, ainakin katseista päätellen. Nita kun ei ole ihan kokoluokkaa sylikoira...

Jyväskylässä Aino oli meitä asemalla vastassa ja hypättiin bussiin, Nitalle ihan uusi kokemus. Häntä karkasi takatassujen väliin kun jännitti matkustaa epätasaisesti & kolisevassa bussissa. Partacollie Ronja oli Nitalle jo ennestään tuttu kaveri, mutta puolisokea kääpiösnautserivanhus Lilli oli ihan uus juttu. Ilta meni aika rauhallisesti, koirat välttelivät toisiaan kun eivät vielä uskaltaneet mennä toistensa lähettyville.

Lauantaina herättiin yhdeksän aikaan ja lähdettiin kiertämään jotain järveä (?). Koirat sai juosta vapaana eikä Nita ihme kyllä lähtenyt painamaan sen kauemmaksi. Teki pyrähdyksiä ja hyppi välillä kinoksiin mutta jäi aina sopivan matkan päähän odottamaan.
Iltapäivällä suunnaksi otettiin koirapuisto - Nita pääsi kokeilemaan sellaistakin ensimmäistä kertaa elämässään! Aluksi jänskätti kun vieraita koiria oli joka puolella. Pian neiti kuitenkin rohkaistui ja lähti leikkeihin mukaan. Nita on kyllä ihan huippu koira, se on niiin sosiaalinen ja mukautuva tilanteeseen kuin tilanteeseen :)

Sunnuntaina sitten taas istuskeltiin linja-autossa ja junassa, jossa saatiin osaksemme huomiota niin kanssamatkustajilta kuin konnariltakin. Joku pikkupoika tosin hyökkäsi silittelemään Nitaa mitään kysymättä - teki mieli sanoa sille että varo se puree, vaikkei tosiaan tee sitä. Olisi vain kiva jos ihmiset viitsisivät kysyä ennenkuin käyvät käsiksi..

Kaikinpuolin meillä oli kuitenkin ihan huippu viikonloppu, kiitos Ainolle ja hurtille!

Ronja, Nita ja joku random

Nitan uusi kaveri koirapuistosta :D

Ronja (ja Nita.. )

Ronja & Aino <3

Moottorikelkkareitillä

2011-01-23T16:48:00.000+02:00

Tänään käytiin juoksuttamassa koirat pellolla, jota poikki meni moottorikelkkareitti. Koirat juoksivat välillä upottavassa hangessa mutta Misty viihtyi aika paljon hyvin kantavalla reitillä. Pakkasta oli n. 15 astetta, mutta aurinko paistoi. Oli pitkästä aikaa mukava myös kuvata, ja mukana olikin vain canonin 55-250mm "suttuzoomi", jolle valoa oli riittävästi tälläisellä kelillä.

Tässä vähän päivän kuvasaldoa, teksti ei nyt ihan suju :D

Nita

Max

Nita

Ihana Nita!

2011-01-17T19:29:00.000+02:00

Tultiin just Mistyn & Nitan kanssa iltalenkiltä, jonka päätteeksi jäin vielä tuohon pihaan tekemään tokojuttuja Nitan kanssa. Ilmoitin neidin pari päivää sitten alkavalle Tokon alkeiskurssillekkin, joten pitäähän meidän nyt vähän muistella juttuja, joita taidettiin viimeksi kesällä treenata ihan kunnolla.

Tänään harjoiteltiin luoksetuloja niin että tulee istumaan suoraan eteen. Aluksi Nita oli epävarma, ja ensimmäisellä kerralla jouduin huikkaamaan kahdesti "tänne", että tuli. Sitten kun tajusi jutun niin alkoi löytymään vauhtia ja lähti heti kutsusta tulemaan luokse. Otettiin vähän seuraamistakin ja lopuksi riehuttiin lumessa (lue= heitin lumipalloja uppohankeen, Nita juoksi niiden perässä ja söi lunta :D ). Menin ovelle, kun tuo ei malttanut tulla sieltä kinoksesta millään pois, sanoin "tänne" ja sieltähän se tuli kuin rasvattu salama, jee!

Treenattiin me viimeviikollakin parina päivänä, lähinnä seuraamista. Nita on alkanut edistämään kamalasti ja keksin siihen syyn: Olin palkannut pitkään vain seuraamisesta enkä ollut ottanut pysähdyksiä ollenkaan. Naksutin kehiin ja johan rupesi pylly putoamaan nopeasti maahan ja edistäminen loppui! Myös sivulletulo korjaantui suoremmaksi. Ei se nyt ihan paimenten laialla mun reiteen nojaa mutta mitäpä pienistä.

Jonkunn aikaa ollaan treenattu myös maahanmenoa, lähinnä ruokailun yhteydessä. Aluksi toki naksuttelin että tajusi käskyn. Nyt menee aika nopeasti maahan, ainakin kun on ruokakuppi nokan edessä ;)

Koiramiitti

2011-01-06T20:53:00.000+02:00

Tänään osallistuttiin Nitan kanssa pienimuotoiseen miittiin Kurikassa. Sovittiin pienen porukan kanssa että käydään koirinemme Pitkämön maastoissa ulkoilemassa. Mukana olivat myös australianpaimenkoira Ceri sekä kääpiövillakoirat Hertta ja Pipsa omistajineen. Käveltiin muutama kilometri moottorikelkan jälkiä, koirat saivat juosta vapaana. Nita tapansa mukaan painoi edellä, kävi välillä moikkaamassa ja jatkoi matkaansa. Se ei niin paljon innostunut leikkimisestä, kun ympäristössä oli hyviä tuoksuja ja fasaaneja...

Mentiin sitten takaisin pitkämön rannalle, jossa Nitakin vähän koitti leikkiä muiden kanssa. Pakkasta oli onneksi vain n. -6*C mutta inhottavan kylmä viima kävi, ja kameran kanssa säätäessä sai kyllä sormet mukavasti jäätymään! On mulla kuitenkin vähän (133 kuvaa.. :D) kuvamateriaalia.

Hertta, Pipsa, Ceri & Nita

Ceri

Nita & Hertta

Jäällä

2011-01-04T17:25:00.000+02:00

Misty & Nita huomasivat tänään että minun nukkuessa pommiin pääsee vähän pidemmälle lenkille.. Lähdettiin siinä puoli yhden aikaa käppäilemään parin kilsan päässä olevalle säläisjärven jäälle, jonka olen jo aikaisemmissa postauksissakin tainnut mainita. Harmikseni vaan huomasin, että yhdelle pienemmälle hiekkatielle oli vedetty latu, vaikka vieressä menee pururata ja sieltä pisin hiihtolenkki on joku 10km. Mä en ymmärrä miksi kaikki hyvät lenkkireitit vedetään latukoneella kun niissä tuskin edes kukaan hiihtää, kun vieressä on valaistu reitti. Ladun päälle oli kuitenkin satanut lunta, ja se näytti aikalailla käyttämättömältä. Myös vierus oli täynnä jalanjälkiä, joten mekin sitten käppäiltiin tuttuun tapaan siitä. Mistyn annoin olla vapaana, koska se pysyy hyvin näköetäisyydellä ja selvästi nauttii kun pääsee kulkemaan muutaman metrin mun edellä ja saa ihan rauhassa tutkia hajut.

Päästiin jäälle, ja tietysti senkin ympärile oli vedetty ladut. Keskellä istui yksi ainut pilkkijä, muita ihmisiä ei ollut näkyvissä joten käveltiin keskemmälle ja päästin kummatkin vapaaksi. Käveltiin järven halki ja takaisin, koirat riekkuivat ja minä otin kuvia. Mahtoi pilkkijälläkin olla hauskaa kun kaksi lahopäätä setteriä vetää riekaleista kettulelua, juoksevat toistensa perässä ja käy varastamassa multa lapaset. (Note to self = älä enää ikinä opeta koiraa ottamaan lapasia kädestä :D )

Kotiinpäin kävellessä Misty alkoi tietysti taas ontua sitä samaa jalkaa kuin viime lenkinkin jälkeen. Täytyy näköjään pitää pidempi lepo, se kun ei eilen eikä tänään enää ontunut jalkaansa.. Nitalla oli taas tarttunut lumipaakkuja anturoiden väliin, en kyllä käsitä mihin ne voi tarttua kun kynin suurimman osan niistä sen tassukarvoista.. Nitalla on anturat päässeet kuivamaan ja vähän halkeilemaankin ilmeisesti pakkasen takia. Musta myös tuntuu, että tassut kutisevat koska neiti nuolee niitä vähän väliä. Nyt olen muutamana päivänä laittanut sille bebanthenia anturoihin, ja se ilmeisesti helpottaa koska parin kiellon (rasva tuoksuu niiiiiin hyvälle Nitan mielestä) jälkeen rauhoittuu eikä enää sen jälkeen nuole tassuja. Ilman rasvaa kiellot kaikuu kuuroille korville..

Nita & Misty

Nita ja kettu..

Riehumisessa korvatkin kääntyy väärinpäin

Lapasvaras..

Se kettu on vaan niiiin ihana lelu..

Nitalla ei ole ihan kaikki inkkarit kanootissa... :D

Jee, me ollaan saatu lisää lukijoita. Kiva kun ei tarvitse höpistä itsekseen! :)

Näkötornilla

2011-01-02T20:35:00.000+02:00

Tänään lähdettiin käymään koirien kanssa näkötornilla. Jätettiin auto kauemmaksi ja käveltiin pikkutietä pitkin, jokseenkin upottavassa lumihangessa, sinne tornille. Koirat juoksivat vapaana ja kävivät välillä ympäröivässä metsässä jossa oli ihan kivasti lunta. Hyvää lihastreeniä ;) Moonaa tosin ei huvittanut hirveästi juosta, varsinkaan siellä metsässä. Se vaan ravasi tyytyväisenä jälkiä pitkin..

Näkötornilla kaikki muut kapusivat ylös paitsi Misty, joka viimeksi liukastui niissä portaissa Nitan takia. Se raukka löi päänsä toisen tasanteen aitaan, ensin liuttuaan ne rappuset alas.. Misty kiipesi takaisin ylös ja yritti mennä alas hitaammin mutta liukastui silti. Näkötornin luona oltiin hetken, räpsin noista muutamat kuvat ja lähdettiin takaisin autolle. Max teki tapansa mukaan vähän pidemmän lenkin, kun tajusi että ollaan pian perillä. Odoteltiin herraa hetken ja lähdettiin takaisin kotiin päin.

Nyt illemmalla Misty on vähän ontunut toista etutassuaan, liekö mummo revitellyt liikaa siellä hangessa. Toivottavasti menee parin päivän levolla ohi!

Äiti & tytär

Moona

Nita

Moona

joululoma = ulkoilua

2010-12-29T20:08:00.000+02:00

Joululoma alkaa jo lähestyä loppua mun osaltani. Kouluun pitää palata jo maanantaina, eli kuvaaminen jää viikonlopuille... Kävin eilen ostamassa vihdoin ja viimein uuden objektiivin! Canon EF 85mm f/1.8.

Tänään käytiin mökillä ja koirat sai juosta jäällä. Melko nopeasti se juokseminen kuitenkin muuttui siihen tassujen nuolemiseen ja pureksimiseen. Tässä kuitenkin vähän kuvasaldoa tältä päivältä, lähinnä vielä totuttelua tuohon uuteen putkeen. Olen kyllä täysin vakuuttunut siitä, eikä tunnu yhtään että rahat ois hukkaan mennyt :)

Misty

Nita sai joululahjaksi tuollaisen ketun raatoa muistuttavan lelun, joka on ollut siitä lähtien kovassa suosiossa. :D

Nita

Max

Misty..

Käytiin vielä mökkeilyn jälkeen isovanhempien luona ja räpsäisin suomenpystykorva Ronjasta kuvan

Kotona otin fiskarssit kauniiseen käteen ja saksin Mistyltä & Nitalta tassukarvat joiden alta paljastui pitkähköt kynnet.. Nitalla huomasin olevan myös kuivat anturat joissa oli pieniä halkeamia rasvaamisesta huolimatta. :/ Mistyn mielestä kynsienleikkuu ei oo yhtään hauskaa, joten tuttuun tapaan se koitti vääntää vastaan. Se kuitenkin nautti karvojen leikkelystä, harjaamisesta ja takkujen selvittelystä ja tunki koko ajan väliin kun koitin siistiä Nitan tassuja.

24.12

2010-12-24T18:42:00.001+02:00

Kulunut vuosi 2010 ja vuoden 2011 tavoitteet

2010-12-21T21:17:00.000+02:00

Tämä vuosi on näin kilseisesti sanottuna kulunut yllättävän nopeasti. Viimevuonna en erityisemmin kirjannut ylös mitään tavoitteita tälle vuodelle mutta pieniä toiveita tottakai oli.

Nitan kanssa piti käydä paljon näyttelyissä mutta jostain syystä niiden määrä kutistui huimaan kahteen. Toisesta tuloksena EH, toisesta SERT+VSP. Me kierrettiin niiden näyttelyiden edestä sitten mätsäreitä joissa päästiin muutaman kerran ihan BIS-kehään asti. Agilityn osalta ehdittiin treenata yllättävän hyvin, ja itseasiassa niinkin hyvin että uskallettiin kaksiin möllikisoihin. Kesällä me treenattiin ahkerasti tokoa ja temppuja, joissa kummassakin edistyttiin ihan kivasti ja kennelliiton järjestämällä Suurleirillä saatiin tokossa jopa kehuja seuraamisesta... :)

Nitalta kuvattiin myös lonkat & kyynärät ja kennelliitosta tuli paluupostina A/A & 0/0


Vuoden näyttelymoka.. Erikoisnäyttely 20.6 / ERI1, PN1, SERT, VSP. Kuva: Rauno Mäyrä

Ensi vuoden tavoitteita Nitalle listasin erään lemmikkinettisivuston keskustelupalstalle, ja se näyttäisi kutakuinkin tältä:

Näyttö/Käyttö
- Näyttelyistä ainakin toinen SERT, miksei kolmaskin.
- Käyttöpuolelta koetulos avoimesta luokasta (AVO3).
Agility
- Keväällä ryhmään / ohjattuihin treeneihin (!!!) sekä omaa treeniä.
- Kontaktit kuntoon ja enemmän korvia radalle. Jalat menee nyt nopeampaa kuin järki
- Loppukesästä olisi kiva startata kisoissa ja kesällä kiertää toki epävirallisissa. Mitään tulostavoitteita en kuitenkaan halua asettaa..
Toko
- Hyvällä mallilla olevat ALO-liikkeet kuntoon ihan omaksi iloksi.
- Ohjattuihin treeneihin olisi erittäin kiva päästä.

Nita otti mökkeilystä kaiken ilon irti.. Oli kiva saada se takaisin valkoiseksi :D

Mistylle en ollut ajatellut mitään kummempia. Se pääsi kesällä pyörähtämään mätäsärin veteraanikehässä, mutta koko olemuksesta huomasi ettei sitä kiinnostanut pätkääkään. Tuomarin rapsutellessakin se seisoi paikallaan kuin sahapukki ja tuomari totesikin että "rauhallinen koira sulla". :D Mulla oli myös aikomus viedä se erikoisnäyttelyyn ilmaisen ilmon takia, mutta koska ilmoittautumisessa ilmeni sitten ongelmia (ei saatu numerolappua) ja Mistyä ei olisi huvittanut, jätin sen kotiin.


Minä ja Misty syksyllä..

Ensivuodelle mulla ei Mistyn varalle ole juurikaan suunnitelmia. Mitä nyt jatketaan uusien temppujen opiskeluja (pidetään neidin pääkoppa vireessä :D ). Misty saa viettää eläkepäiviään, sen näyttely ja koeura on loppunut jo muutama vuosi sitten.


Misty haluu ajelulle! \| Nita oli ovelampi.

Moonalle ainut suunnitelma taisi olla pennut joita sitten toukokuussa, tarkemmin äitienpäivänä, syntyi yhdeksän kappaletta. Alkukevät meni vaan ihan rauhallisesti ottaen ja muutama viikko pentujen syntymän jälkeen alkoi olla melkoista hulinaa ja vilinää pentulaatikossa. Alkusyksystä osallistuin Moonan kanssa agilitykoulutukseen joista muutaman viikon jälkeen oli epäviralliset kisatkin.
Syksyllä neiti sitten näytti kyntensä käyttökokeissa, saaden AVO2 ja sijoittuen rotumestaruuskisassa toiseksi!

Misty & Sänkipellon Ona "Unna"

Moonan tavoitteet vuodelle 2011:
Näyttö/Käyttö:
- Ainakin toinen SERT, kolmaskin tervetullut
- Toinen AVO2 noiden sertien lisäksi niin saadaan meille yksi FI MVA..
Agility:
- Startteja virallisissa kisoissa, tavoitteena tietysti nollaratoja. Luokkanousua en kuitenkaan odota.

101 dalmatialaista. . .

Maxin vein vuoden aikana näyttelykehään, tuloksin H, EH, ERI1 PU1 SERT ROP & ERI1 PU2 VASERT. Se pääsi mukaan myös muutamaan mätsäriin, paras sijoitus taisi olla urosten PUN4. Muunlaista menestystä sitten ei oikeastaan niitettykään.

Misty pujottelee jaloissa | Max mätsärissä, kuva (c) Jenna K.

Maxinkin varalle mulla on pieniä suunnitelmia, jotka rajoittuu oikeastaan näyttelyihin. Muotovalion arvoon tarvittavat käyttötulokset jo löytyykin..

Näyttö:
- Kaksi SERTiä


Maxin lempiharrastus kesäisin on uiminen..

Moona, Misty, Nita & Max

Ulkoilua med. Sokka

2010-12-06T23:13:00.000+02:00

Lauantain aamupäivä kului Emman ja mäyrökoira Sokan seurassa. Nita pääsi juoksemaan uuden koirakaverin kanssa ja kyllä me otettiin jotain tokoakin vähäsen. Nita tosin innostui niin paljon että seuruussa edisti ihan kamalasti. Mutta kuvat varmaan kertoo enemmän kuin sanat, joten vaihteeksi kuvapläjäys. Kiitos kolmesta viimeisestä kuvasta Emmalle! :)

Otettiin lopuksi vähän temppuiluakin..

Ulkoilua

2010-12-03T18:05:00.000+02:00

Tänään kävin Mistyn ja Nitan kanssa läheisen säläisjärven jäällä ulkoiluttamassa kameraa. Ajoitus osui aika nappiin, aurinko oli just laskemassa! Kameran lisäksi mä otin mukaan narupallon joka on Nitan mielestä ihan paras (vaikka ei toki vedä vertoja Seinäjoki KV'stä ostetulle sorsalle).

Misty ei juuri jaksanut pallosta innostua. Se katsoi mua jo ovella "ootsä tosissas" -ilmeellä ja nosteli jalkoja vaikka pakkasta oli alle kymmenen astetta.. Sain sen kuitenkin mukaan ja kyllä mummelikin viihtyi. Revitteli ja juoksi, välillä komensi Nitaa joka kävi vähän väliä härnäämässä ja yritti saada tosikon leikkimään.

...

"Kohti ääretöntä, ja sen yli!"

Tai sitten ihan vaan pallon luo..

Jahtauslekiti on Mistyn mielestä ihan jees..

Mistyltä paloi pinna.. :D

Dumbo !

kuvia ja kuulumisia

2010-11-15T19:44:00.000+02:00

Loppusyksy/alkutalvi on aina vähän sellaista aikaa ettei ole paljoakaan aktiviteettejä. Koirien kanssa on lähinnä tullut lenkkeiltyä ja opeteltua korkeintaan uusia temppuja. Kamerakin on ikävästi unohtunut hyllylle eikä kuvia ole paljon tullut räpsittyä. Päivät alkaa olemaan niin harmaita ettei kuvaaminen ole niin innostanut. Viikonloppuna tosin kokeilin ottaa päiväsaikaan muutamia talvisia kuvia Mistystä.
Ehdittiin me Nitan kanssa myös katsastaa Seinäjoki KV. Lauantaina mä siis otin Nitan mukaan turistiksi, halusin nähdä mitä se sisätiloista tuumaa. Siellähän se meni täysin tyynesti ja näytti suorastaan ovimatolta vaikka kotioloissa se on ad/hd -lapsi. Sunnuntaina lähdin muuten vaan turistiksi mutta jouduinkin lennosta kehään töihin. Ihan mukava päivä sekin oli!

Mulla oli myös jokin aika sitten kyläilemässä 6kk ikäinen lyhtykarvainen saksanseisojanarttu Nadja. Harjoiteltiin siinä päivän aikana vähän hihnakäyttäytymistä ja näyttelyasentoa kun olisi tarkoitus suunnata ensi kesän puolella neidin kanssa näyttelyihin. Pitänee se vielä joinain viikonloppuina hakea tänne mulle, niin saan luotua siihen paremman suhteen.

Loppukevennykseksi vielä video Nitan bravuurista, nimittäin sukkien ottaminen jalasta!

Junior handler koulutuspäivä

2010-10-22T13:30:00.000+03:00

Sunnuntaina muiden ollessa kokeessa, me suunnattiin Nitan kanssa kauhajoelle Junior Handler koulutukseen. Koulutus oli Kauhajoen koiraharrastajien järjestämä ja ohjaajana oli mulle ennestäänkin tuttu Riikka Halinen. Teoriaosuus oli oikeastaan tuttua asiaa jo aikaisemmilta vuosilta kennelliiton järjestämien suurleirien JH-koulutuksista. Käytännössä on kuitenkin aina parantamisen varaa, niin liikkeissä, kuvioissa kuin asettelussakin.
Mä opetin Nitan kesällä seisomaan vapaasti, mikä oli näyttelyiden ja mätsäreiden kannalta hyvä mutta junior handlerissä ei, sillä siinä tulisi koira esittää rodunomaisesti. Nitan kanssa pitäisi treenata tuota asetteluakin, se väistää heti kun sen takajalkoja siirtää. Mulla ei kuitenkaan enää ikä riitä lajissa kilpailemiseen (tarkoitettu 10-17 vuotiaille).

Koulutuksessa tutustuttiin myös parin muun rodun esittämistapoihin, mm. Basset Hound, Eurasier, Borderterrieri, Englanninspringerspanieli ja Silkkiterrieri. Kaikilta osin koulutus meni ainakin meidän osalta hyvin, Nita oli innokas ja siitä näki että se nautti kun sai tehdä mun kanssa. Sunnuntaista asti se onkin seurannut mua kuin hai laivaa ja vaatinut tekemistä. Ollaan me vähän naksuteltu noutoa, mutta muilta osin mun korkean kuumeen takia uusien temppujen opettelu sitten tältä viikolta jäikin. Nitan piti myös päästä loppuviikosta näkemään vanhaa leirikaveria, Partacollie Ronjaa, mutta samasta syystä meidän matka peruuntui.

Nita, takana kouluttaja Riikka.

Borderterrieri Dooris, Nita ja Eurasier jonka nimi ei muistu mieleen..

Ehkä maailman valloittavin Basset Hound uros, Reino. Ihana symppis kaveri joka innostui nameista ihan suunnattomasti

Silkkiterrieri Safia, joka oli täysin tyyni aseteltaessa. Helppo harjoituskappale :D

Borderterrieri Dooris, joka toimi vieraillakin hyvin!

Kuvat (c) Marjo Hautaviita

kokeita, kokeita..

2010-10-17T20:09:00.000+03:00

Tässä viikonlopun aikana ehti olemaan kolmet kokeet joten kirjoitetaan niistä pieni kooste.

Etelä-pohjanmaan piirinmestaruuskisoihin lauantaina osallistui Max, mutta päivä keskeytettiin Maxin ontumisen vuoksi. Max pitää nyt lepoa että jalka parantuisi.

Samana päivänä kisattiin "Ladyt lakialla", johon osallistumisoikeus on vain naisilla. Äiti piti tittelin tänäkin vuonna, tällä kertaa tosin voittivat Moonan kanssa. Moona teki kokeessa kaksi lintutyötä mutta sille ei pudotettu. Tulosta se ei kuitenkaan saanut.

Tänään Lapualla kisattiin kenttäkokeessa, josta Moonalle irtosi AVO3 ! Tuomarina toimi Jukka Liimatta. Neiti teki hienon lintutyön josta pudotettiin fasaani. Moona pysyi täysin rauhallisena siihen asti kunnes lintu putosi suoraan jokeen. Ilmeisesti se molskahdus sitten kuumensi liikaa ja Moona lähti noutamaan pudotettua fasaania, kylmästä vedestä. Oli taas lähellä parempi tulos mutta kolmonenkin on loistava!
Tässä vielä arvostelu:

Luonne: Hyvä
Tyyli/Vauhti: Erinomainen
Metsästysinto: Erinomainen
Yhteistyö: Erinomainen
Haku: Hyvä
Linnunlöytökyky: Erinomainen
Seisonta: Erinomainen
Nosto: Erinomainen
Nouto: Erinomainen
Huomautuksia: Teki paukkunoudon

Englanninsettereiden rotumestaruuskilpailu, Kimara 2010

2010-10-10T13:01:00.000+03:00

Eilen kilpailtiin englanninsettereiden rotumestaruudesta. Aamulla oli aikainen herätys ja kaikki kokoontuivat yhteen. Osallistujia Kimarassa oli 23, joten porukka jaettiin puoliksi ja kahden tuomarin välillä vedettiin pitkää tikkua siitä, kumpi tuomaroi kummankin ryhmän. Moona ja Max olivat ykkösryhmässä jossa myös Moonan pentujen isä, Stjernevannet's Fouga! Myös Mistyn "lapsenlapsi" Northwalkers Seita oli samassa ryhmässä.

Kahdeksan aikaan lähdettiin maastoon. Ensimmäisenä starttasi Max, parinaan Fornjot's Ferra. Alue oli tyhjä, eikä lintuja löytynyt. Max haki aluksi melko suppeasti, mutta lähti sitten hetken kuluttua laajempaan hakuun. Moona & Rantakurun Åska irti seuraavaksi, eikä edelleenkään lintuja. Moona haki kuitenkin tosi hyvin ja tämä pari saikin kolmannen erän.

Moonan kolmannessa erässä löytyi kolmet linnut. Moona seisoi risukossa fasaanille. Linnut olivat tiiviisti pusikossa, joten Moonan yli vain ammuttiin "kunniaa", eikä pudotusmahdollisuutta ollut. Pian Moona otti kuitenkin uuden seisonnan, ja tällä kertaa lintu putosi myös kenttään. Moona pysyi noston jälkeen paikallaan, tuomari antoi noutoluvan ja niin Moona kävi hakemassa vielä vähän räpistelevän linnun! Tässä erässä myös Åska teki lintutyön.

Meidän ryhmässä oli yhteensä 11 koirakkoa, 7 yli ammuttiin ja viisi jatkoi iltapäivälle. Max vietiin kotiin huilaamaan ja Moona jatkoikin iltapäivälle jonne oli myös toisesta ryhmästä valittu viisi koiraa. Kilpailu oli tässä vaiheessa jo kovaa, Moona löysi kuitenkin vielä kolmet linnut ja jokaisessa tilanteessa ammuttiin laukaus ilmaan. Lintuja tässä vaiheessa ei yritetty pudottaa.

Kun kaikki kymmenen koiraa olivat saaneet 15 min. erän, valittiin niistä viisi finaaliin. Moona oli rankattu tässä vaiheessa toiseksi, ja viimeisessä erässä se oli Arvenmäen Neon kanssa. Voittaja selviäisi tässä vaiheessa sillä kumpi löytää linnut ensin. Koirat päästettiin irti ja muutaman luovin jälkeen isä ilmoitti Moonalle seisonnan. Siellä oli tietenkin fasaani, joka ei suostunut lähtemään kolmen avanssin jälkeenkään lentoon, vaan juoksi pellossa. Tällä välin myös Neo otti seisonnan, ja sai toimintaluvan kun Moona ei fasaania ylös saanut. Kun Neo yritti nostaa myös edellä juoksevaa fasaania, otti Moona tietenkin uuden seisonnan. Neo sai kuin saikin linnun ylös maastosta ja laukaus lähti. Moona sai myös fasaanin ylös pellosta, mutta vasta Neon jälkeen.

Kilpailu oli päättynyt, ja Moona sijoitettiin toiseksi! Se myös palkittiin aamun lintutyön ansiosta AVO2 tuloksella.

Arvostelu:
Luonne: Hyvä
Tyyli/Vauhti: Hyvä
Metsästysinto: Erinomainen
Yhteistyö: Erinomainen
Haku: Hyvä
Linnunlöytökyky: Erinomainen
Seisonta: Hyvä
Nosto: Tyydyttävä
Nouto: Hyvä

Kasvattikuulumisia!

2010-10-07T22:04:00.000+03:00

Olen saanut mukavasti kokoon kuvia kasvateista! Sänkipellon O-pentue syntyi äitienpäivänä 9.5. Pennelit täyttävätkin nyt 5 kuukautta ja ajattelin vähän täälläkin julkaista kuulumisia kuvien kera :)

Sänkipellon O-Tikka, "Tikka" joka muutti naapurimaan, Ruotsin, puolelle.

Sänkipellon Opaali, "Opa". Tätä neitiä tapasin kesällä Sawo Showssa Kuopiossa. Tosi reipas tyttö jolla oli jo erittäin hienosti tokon alkeet hallussa. Opasta on kasvanut oikein kaunis neiti!

Sänkipellon Otto. Jotkut merkintöjä seuranneet muistaa herran myös nimellä "sydänpoika"..

Sänkipellon Ona, "Unna". Reipas tyttö joka on kuuleman mukaan ehtinyt jo maistella kaikenlaista..

Sänkipellon Osama, "Osku". Kiltti nuori herra, joka sai kaveriksi lähes samanikäisen ruotsintuonnin.

Sänkipellon O'tara. Tämä koiruus oli päässyt riekonhajuille Näkkälässä

Sänkipellon Otra

Sänkipellon Offroad, "Uuno". Kuulin että herralle on maistunut niin kärpässienet kuin pesuaineetkin.. Toivottavasti ottaa opikseen :)

Sänkipellon Oliver. Tämäkin herra on melkoinen jalkakoira, kuuluu toki ikään

Loppuun vielä TOSI ällöttävä ja rumapentukuva. Kuvassa penneleillä ikää vajaa 7 viikkoa. Aika huima kasvu on tapahtunut ja pienet ruttukuonoiset karvapallot on alkanut muistuttaa koiria..

Epäviralliset agilitykisat 3.10

2010-10-03T17:40:00.000+03:00

Käytiin tänään Kauhajoella Kauhajoen koiraharrastajien järkkäämissä agilityepiksissä jotka oli tarkoitettu mölleille ja ykkösissä kisaaville. Mukaan pääsivät Nita ja Moona. Tuomarina oli Sini Mäkinen, jonka radat oli tosi mukavat! Möllirata oli just niin mölli kuin pitääkin, valitettavan usein on erittäin haastavia ratoja mölliluokissa.

Tulos: 10 Sijoitus: 2

Aloitetaan vaikka tuosta mölliradasta johon osallistuttiin Nitan kanssa. Nitalla oli vauhtia kuten yleensä eikä ajatus pysynyt ihan jalkojen perässä. Rata suoritettiin silti vain 10 virhepisteellä! Ensimmäiset 5 pistettä tuli kolmannesta (3) hypystä. Jätin neidin lähtöön ja menin kakkoselle odottamaan, silti se jostain syystä lähti kääntymään liikaa ja juoksi suoraa kolmosen ohi. Loppurata sujui oikein mukavasti mutta samantyyppinen virhe tuli vielä viimeisellä hypyllä. Yritin olla fiksu ja leikkasin koiran takaa 13-hypyn jälkeen mutta Nita juoksi 15 ohi ennenkuin ehdin kissaa sanoa. Putkiin Nita irtosi erittäin hyvin ja olin kyllä todella tyytyväinen muutenkin!

Ihanneaika tuolle radalle oli melko löysä 50.00 sekuntia ja meidän suoritusaika 28.59s ! Nita sijoittuikin sitten maxi möllien toiseksi.

Tulos: 5 Sijoitus: 2

Moona on todella varma ohjattava. Se ei kyllä irtoa kovin hyvin, mutta kuuntelee tarkasti eikä ampaise mahdollisimman nopeasti seuraavalle esteelle. Meidän ainut moka tuli kepeillä (5p), ohjasin ihan surkeasti ja väärään väliinhän se lähti. Mutta muuten oikein vauhdikas suoritus eikä alittanut rimoja! Kontakteihin hidasti ihan loistavasti. Täytyykin laittaa treeniin kepit, varsinkin erilaiset tulokulmat. Myös irtoamiseen pitäisi panostaa..

Moonan tulos siis 5 virhepistettä ja sijoitus maxi-1 luokassa oli toinen. Radan ihanneaika oli 45.00 sekuntia ja Moonan suoritusaika 43.72s.. Aika täpärälle meni mutta ei kuitenkaan yliaikaa !

Rimaa hipoen.. tai sitten ei :D

Joku vähän ylpeenä ruusukkeestaan.

Odottaminen on tylsääää.

ps. Laitoin ajatuksissani väärät päivämäärät ratoihin..

hurjaa kieputusta

2010-09-26T22:20:00.000+03:00

Tämä päivä kului kauhajoen koirakerhon järjestämässä agilitykoulutuksessa, jossa kouluttajana oli Tero Strömberg. Tykkäsin treeneistä ihan hirveästi, vaikka rata olikin erittäin haastava ja täynnä kieputusta. Rata oli suunniteltu 2-3 luokassa kisaaville (meidät oli jostain syystä laitettu siihen ryhmään vaikka ollaan startattu vasta kahdesti ykkösissä). Ajattelin rataantutustumisessa ettei tästä tule yhtään mitään kun Moona oli kesällä äitiyslomallakin. Rataa koitin parhaani mukaan piirrellä, mittasuhteet saattaa heittää hieman :

Moona yllätti mut täysin! Aloituksessa se tuskin malttoi pysyä eikä juossut yhdenkään hypyn ali. Intoa oli ihan hirveästi ja Moona jopa irtosi. Eikä se pistänyt pahakseen 10 muurin takaaleikkauksesta ! Esteiden kierrot onnistui hyvin siihen nähden miten vähän niitä oikeastaan on treenattu. 4-9 kohta tuotti aluksi vähän päänvaivaa, mutta muutamalla yrityksellä sekin sujui.
Kepeillä se jostain syystä halusi jättää viimeisen välin menemättä. Lopuksi otettiin sitten pieni revittelypätkä, putki - hyppy - muuri - hyppy - hyppy tuon kaiken kikkailun ja hiomisen päätteeksi.

ps. Käykää kurkkaamassa meidän täysin uudistuneita kotisivuja > TÄÄLLÄ <

Derby 18.9

2010-09-22T21:49:00.000+03:00

Nita ja Nemi osallistuivat Lauantaina derbyyn (nuorten kanakoirien kenttäkoe, jossa erityistä huomiota kiinnitetään osallistuvien koirien perinnöllisiin metsästysominaisuuksiin ja opetuksen vastaanottokykyyn. Kilpailuun saavat ottaa osaa englantilaiset kanakoirat, joilla oli osallistumisoikeus edellisen vuoden Kultamalja-kilpailuun. kkk-hhs ry)

Lauantaina Nita pääsi iltapäivälle, mutta hakuerien jälkeen ei herunut paikkaa sunnuntain finaaliin. Nemi kuitenkin korjasi hienosti paikan finaalista, jossa ei sitten sijoittunut. Viime vuonna neiti palkittiin kultamaljassa kolmanneksi!

Kanakoirien kenttäkoe 15.9, Ilmajoki

2010-09-15T17:09:00.000+03:00

Moona palkittiin tänään ilmajoen kenttäkokeessa AVO3 tuloksella ! Päivän suoritukset olisivat yltäneet täysin myös AVO1 tulokseen, mutta ammuttu lintu putosi takiaispeltoon eikä sitä löytynyt (myös toinen koira laitettiin myöhemmin etsimään, ettei lintu jäisi sinne.)

Arvostelu
Luonne: Hyvä
Tyyli/Vauhti: Erinomainen
Metsästysinto: Erinomainen
Yhteistyö: Erinomainen
Linnunlöytökyky: Hyvä
Seisonta: Hyvä
Nosto: Tyydyttävä
Säestys: -
Nouto: Ei todettu
Tiedotus: Ei todettu

Myös Max starttasi viime lauantaina Lapualla mutta jäi ilman tulosta (AVO0). Lauantaina Nita osallistuu Derbyyn.

Kuvia vaan

2010-09-09T20:59:00.000+03:00

Mulla on kertynyt nyt ihan hirveesti kuvia, ja tuli semmonen fiilis että pakko jakaa ne jonnekkin :D Tässä siis pieni kuvapläjäys meidän syksypuuhista. Osassa kuvissa esiintyy Nitan sisko Nemi, joka omistajineen on meillä käymässä. Viikonloppuna Max korkkaa koekauden Lapualla.

Kihniön ryhmänäyttely 28.8

2010-08-29T19:56:00.000+03:00

Eilen käytiin Kihniön ryhmänäyttelyssä jossa tuomarina Markku Santamäki. Max oli ainut englannisetteri, ja meidän päivä jäikin todella lyhyeksi.

"Vahvarakenteinen, sopivan kokoinen rungon mittasuhteiltaan hieman korkeuttaan pidempi. Raskas pää, silmäluomet saisivat olla tiiviimmät. Erittäin hyvä eturinta, vahva luusto ja kaula. Lavat saisivat olla viistommat. Voimakkaasti kulmautuneet takaraajat. HYvät liikkeet. Ujostelee mittausta. Hybä turkin laatu" H

Ei ollut ihan meidän päivä, Max tosiaan temppuili mitattaessa (ei ole ennen temppuillut, mutta mittaaminen ehdottomasti treeniin). Kehä oli erittäin pieni, siitä miinusta. Ei päässyt ihan kunnolla vauhtiin, mutta ilmeisesti Santamäki kuitenkin piti Maxin liikkeistä. Sertin metsästys siis jatkuu edelleen..

Match Show 18.8, Seinäjoki

2010-08-19T17:18:00.001+03:00

Eilen tosiaan "käväistiin" etelä-pohjanmaan kennelpiirin järjestämässä mätsärissä. Palkinnoista ei ainakaan sovi valittaa ja järjestelyt olivat muutenkin ok. Koiria oli ihan hirveä määrä, ja ajattelin että hyvä jos edes sijoitus tulee.

Moonan kanssa osallistuin Junior Handleriin, vähän niinkuin kokeillakseni leirin jh koulutuksessa opittuja asioita. Vanhemmissa osallistujia oli kahdeksan kappaletta ja sijoituin neljänneksi! Äiti vei Moonan myös isoissa korissa, tuloksena PUN ei sij.

Nitan kanssa osallistuin metsästyskoiriin. Parina aluksi suomenajokoira ja meille tuli punainen nauha. Sinisten kehässä ensimmäiseksi ja toiseksi sijoittuivat irlanninsetterit, ja olin jo aika varma ettei meille sijoitusta heru. Punaisten kehässä tuomari alkoi sijoittamaan porukkaa, ja yllätykseksi sieltä huudettiin "Ensimmäiseksi tänään englannisetteri Nita". Jäätiin odottelemaan BIS-kehää ja siellä vietiin sitten voitto! Nita siis PUN1, BIS1

Pari kuvaa, kummatkaan ei koiran osalta niin edustavia. Kuvat (c) Riikka Halinen

ps. Maxilta käytiin tänään eläinlääkärissä kuvauttamassa "kainalo" koska herra on ontunut jonkun aikaa (yleensä lenkin/juoksemisen jälkeen). Kuvasta selvisi pieni hiusmurtuma, onneksi ei mitään vakavampaa :)

Nitan lonkka+kyynärkuvaustulokset

2010-08-17T21:16:00.000+03:00

Priimaa on, eli lonkat A/A ja kyynärät 0/0 ! Voidaan hyvin mielin jatkaa agilityä. Huomenna me suunnataan myös mätsäriin

hakutreeniä

2010-08-14T12:53:00.000+03:00

Pitkästä aikaa jotain kirjotettavaa, jee! Eilen vähän niinkuin avattiin syksyn metsästyskausi (Moona tosin pääsi veljen kanssa kyyhkysmetsälle alkuviikosta) ja käytiin juoksuttamassa Max ja Nita parilla sängellä. Ilma oli tosin jotain +28*c joten kauaa ei pystytty koiria pitämään irti ja vietiinkin ne sitten suoraan pellolta uimaan. Lintuja ei tällä kertaa ollut

Nitan kanssa taistellaan noudon, tai siis oikeastaan luovuttamisen, kanssa. Olen kokeillut varmaan kaikki mahdolliset jutut, mutta neiti on sellainenkin duracellpupu ettei se malta olla sekuntiakaan paikallaan - oli se sitten tullut pitkältä lenkiltä tai nukkunut koko päivän. LAitettiin nyt fasaaninsiipiä kuivamaan, jos vaikka edistyttäisiin :)

Epäviralliset agilitykisat 30.7, Kauhajoki

2010-07-30T21:58:00.000+03:00

Käytiin tänään Nitan kanssa kokeilemassa epiksissä että miten sujuu. Osallistuttiin mölliluokkaan, ja rata oli tosi kiva. Yksinkertainen mutta ei liian helppo ja ohjaustakin piti miettiä. Meidän suoritus meni vähän pyllylleen.. :D Tuloksena siis HYL

rata näytti kutakuinkin tältä.. Ihanneaika 60s

Alku meni hyvin. Vauhtia oli paljon, mutta Nita pysähtyi puomin alastulolle. "Ongelmat" alkoi sitten muurin (11) jälkeen. Nita juoksi putken (12) ohi, mutta meni sinne kun ohjasin paremmin. Putken jälkeiseltä hypyltä neiti ryntäsi suraan A-esteelle, eikä meinannut tulla pois. Karkasi aina vain uudelleen aalle, mutta sain lopulta sen kuitenkin sinne hypylle. Kielsi vielä toisellakin putkella (16). Loppurata meni taas ihan ok :)

Mutta tästä se lähtee, ja syksyn metsästyskauden jälkeen yritetään päästä kurssille. Loppuun vielä video meidän sähläämisestä. Oli pakko otta aäänet pois. :D

Kuvat (c) Susanna M. & viimeinen kuva (c) Jenna

Mökkeilyä

2010-07-29T14:24:00.000+03:00

Oltiin yksi yö mökillä ja koirat saivat juosta vapaana sekä uida niin paljon kuin jaksoivat. Luvassa melkoinen pläjäys kuvia, toivottavasti eivät lataa kovin hitaasti

Huomenna mennään Nitan kanssa kokeilemään epävirallisiin agilitykisoihin, mölleihin tietenkin :D Siitä sitten lisää huomenissa..

Match Show 25.7, Kauhajoki

2010-07-25T21:29:00.000+03:00

Käväistiin tänään kahden koiran voimin mätsärissä. Maxille treeniä tulevaan kihniön näyttelyyn ja Nita nyt muuten vain mukana, sen kanssa on kiva mennä kehään :) Kummatkin esiintyi tosi kivasti, Maxilla heilui jälleen jopa se häntä! Nita oli ihan ylienerginen, kehän laidalla vaati tekemistä kaiken aikaa ja oli onnellinen aina kun pääsi kehään juoksemaan rinkiä.. Nita sai punaisen nauhan, mutta ei sijoittunut. En yllättynyt, sillä samassa kehässä oli kaunis ja hyvin esiintyvä irlanninsetteri, joka sitten taisi sijoittuakkin. Mutta todella tyytyväinen Nitan esiintymiseen olin!

Max sai myös punaisen nauhan, parina rottweiler uros. Punaisten kehässä suureksi yllätykseksi Max sijoitettiin neljänneksi (4)

Kuvista isot kiitokset Taijalle & Jennalle!

Agitreenit!

2010-07-22T17:53:00.000+03:00

Liityin tosiaan ilmajoen metsästysseuran koirankoulutusjaokseen, ja saan jatkossa käyttää seuran esteitä ja kenttää treenaamiseen! Aijon kyllä kurssillekkin osallistua, jahka sellaisia järjestävät. Tänään kuitenkin käytiin ensimmäistä kertaa katsomassa että millaisia esteitä ja millanen kenttä löytyy.

Minulla oli mukana hieno, netistä poimittu, möllirata jota en voinut toteuttaa koska en löytänyt mm. putkia ja aitoja.

Mentiin sitten Moonan kanssa simppeleitä irtoamisharjotuksia, takaaleikkaamisia ja valsseja. Ja kepiteltiinkin vähän, Nitalle otin muutaman esteen todella helpon hyppy, pituus, rengas, hyppy, kepit -ratapätkän ja otettiin A:n alastuloa. Nitalle otin myös tuon leikkaamis ja valssijutun kerran, ja sehän teki kuin oltais ennenkin treenattu! Irtoaa tosi hyvin, Moonaa kun ei meinaa jaloista saada pois. Moona oli muutenkin tänään vähän laiska, olihan pihalla taas todella kuuma. Pari videota kuitenkin tältä päivältä

Kennelliiton suurleiri 11.-17.7

2010-07-22T17:44:00.000+03:00

Vietettiin viimeviikko Nitan kanssa kennelliiton järjestämällä koiraleirillä. Ohjelmaan kuului luentoja ja treenejä eri lajeissa koirien kanssa. Nita yllätti tokossa täysin, en edes tiennyt että se osaa ottaa kontaktia pitämättä nameja kädessä. Agilityssä neiti irtosi loistavasti, sitä on paljon helpompi ohjata kuin Moonaa. Tempuissa tuo älysi ihan supervauhtia kaikki temput, ja loppukesäloma varmaan meneekin uusien temppujen opiskeluun ja vanhojen ylläpitämiseen.

Leiristä nyt ei ole kummemmin mitään kertomista, mutta tässä muutamia kuvia leiriltä:

koiramiitti (5.7.2010)

2010-07-22T16:29:00.000+03:00

Viimeisetkin pennut ovat nyt lähteneet uusiin koteihinsa. Kumman hiljaista aamulla kuudelta on ollut, kun ei ole kukaan huutamassa ruokaa tai haluamassa pois pentulaatikosta :D

Tänään Nita pääsi mukaani koiramiittiin. Mukana miitissä olivat australianpaimenkoira Ceri, lk mäyräkoira Sokka sekä kääpiövillakoira Hertta. Kuvia kertyi ihan mukavasti, ja tässä muutamia:

Pennut 7 viikkoa (27.6.2010)

2010-07-22T16:20:00.000+03:00

Ensimmäiset pennut lähtivät tänään uusiin koteihin. Laatikossa nukkuu vielä 7 väsynyttä setterin alkua. Nita-täti on hyvä leikittäjä, se jaksaa riehua noiden kanssa kyllästymättä ja on varmaan itsekin taantunut taas seitsämänviikkoisen tasolle. Tai ainakin se juoksi pentujen perässä suoraan kukkapuskaan, mitä se ei ole ainakaan vuoteen enää tehnyt..

Pennuilla on kaikilla myös nimetkin! Nimien keksiminen me nakitettiin tuleville omistajille, ja joukosta löytyy jos jonkinlaista nimeä:

1. Sänkipellon O-Tikka, narttu. (Tämä neitokainen lähtee ruotsiin)
2. Sänkipellon Opaali, narttu
3. Sänkipellon Otto, uros
4. Sänkipellon Ona, narttu
5. Sänkipellon Osama, uros
6. Sänkipellon O`Tara, narttu
7. Sänkipellon Otra, uros
8. Sänkipellon Offroad, uros
9. Sänkipellon Oliver, uros

Erikoisnäyttely 20.6

2010-07-22T16:01:00.000+03:00

Erkkarissa meni paljon paremmin kun osattiin edes odottaa! En mitään stooria jaksa kirjottaa, mutta kummatki esiintyi hyvin ja Nitaan olin supertyytyväinen. Tuomarina oli Tanskalainen Erik Petersen, joka juoksutti todella paljon. Jokaisesta hän kertoi yleisölle ääneen ja selitti, mistä kaikesta koirassa piti ja mistä ei.
Max (käyttöluokka)
"Strong, masculine, powerful male with a nice masculin head. Fine lines, nice eyes & ears, a little skin on throat. Very nice neck & back. A little long in loin, strong croup. Well plaud (?) tail. Good angulation front & behind. Nice coat. Well handled"
ERI1, PU2, Varasert ja oli ROP-käyttökoira

Nita (Avoinluokka)
"Well sized & build feminine, typical female with a good expression for the breed. Acceptable eyes, well plaud ears. Good neck. Fine topline & chest & well plaud tail. Bottomline OK. Very fine bones. Good angulation front & behind. Feet OK. Excellent mover. Fine coat. Fine temper. Well handled"
ERI1, PN1, SERT & VSP

Postauksen kaikki kuvat (c) Rauno Mäyrä!

Match Show 16.6, Seinäjoki

2010-07-22T15:57:00.000+03:00

Käytiin tänään Nitan kanssa Seinäjoella mätsäröimässä, vähän häiriötreeniä viikonlopun erikoisnäyttelyä varten!

Ihan aluksi meidän parina oli vuoden ikäinen tanskandoggiuros. Minä sähläsin jotain ja Nita tarjosi vain istumista. Näin ollen meille lykättiin sininen nauha (tai tässä tapauksessa keltainen, mutta sanoi ojentaessa sininen :D). Kehän ulkopuolella tuo tarjosi seisomista ja palkkasin sitten pari kertaa. Siniset kutsuttiin kehään ja Nita esiintyi paljon paremmin. Juoksi nätisti, ja joku kehän laidalta taisi tokaista että nätti setteri! Tuomari valitsi kuusi jatkoon, ja meni aluksi meidän ohi mutta otti meidätkin mukaan. Nita voitti siniset ja meidän matka jatkui BIS-kehään.

Sielläkin Nita osasi olla hienosti, oli kuitenkin vähän turhautunut kun tuomareilla kesti hirveän kauan valita sijoitusjärjestys. Sijoituttiin kuitenkin kolmanneksi! (Kehässä kuusi koiraa). Oli ihan hyvä reissu!

Nita SIN1, BIS3

pennut 5 viikkoa (14.6.2010)

2010-07-22T15:51:00.000+03:00

Ihan ekaksi video, jonka väsäsin eilen illalla..

Ja sitten pari kuvaa :D

Tuurin KR 12.06.2010 (12.6.2010)

2010-07-22T15:45:00.001+03:00

Tuomarina oli Eeva Anttinen, joka tutki koirat erittäin tarkasti. Asiaan saattoi myös vaikuttaa kaksi tuomari-harjoittelijaa. Arvostelu yhden koiran kohdalla kesti kamalan pitkään, mutta ainakin papereista löytyy kivasti tekstiä.

Max (käyttöluokka)

"Sopivan kokoinen urosmainen, yleisvaikutelmaltaan saisi olla jalpompi. Pää saisi olla jalompi, kuono pitempi, kallo kapeampi. Hieman avoimet silmäluomet. Lyhyt kaula, riittävästi kulmautunut edestä, hyvät takakulmaukset. Hieman ulkokierteiset etukäpälät. Kovin jyrkästi laskeva lantio. Hieman ulkonevat kyynärpäät liikkeessä. Ahtaat takaliikkeet, muuten liikkuu normaalisti. Hieman pehmeä riittävän suora, sopivan hapsukas karvapeite"
EH, KÄK 1

Nita (Avoinluokka)

"Sopivan kokoinen femiininen, mittasuhteiltaan oikea. Hieman kevyt linjoiltaan oikea nartun pää joka saisi olla syvempi ja poskista täyteläisempi. Hyvä kaula ja ylälinja. Hieman matala edestä, puutteellinen rintakehä. Niukat etukulmaukset, takaa hyvin kulmautuneet. Hyvät tassut. Liikkuu vauhdikkaasti, hieman kinnerahtaasti. Lantio saisi olla pitempi ja loivemmin laskeutuva"
EH, AVK 1

Nitalle olisin toivonut ERIä, mutta tavoitteena oli väh. EH kummallekkin. Nitan esiintymiseen olin tyytyväinen ja Eevakin sanoi että ollaan harjoiteltu. Max jännitti kehässä, eikä seisomisesta meinannut aluksi tulla mitään kun veti takapään kyyryyn mutta liikkui kuitenkin hyvin!

Kuvia mulla ei koko reissulta mitään kuvia, että tälläinen tylsä tekstipostaus vaan. Ensiviikonloppuna suunnataan erikoisnäyttelyyn, toivottavasti siellä kävisi parempi tuuri.. ;D

Kuvat kaikista (6.6.2010)

2010-07-22T15:33:00.000+03:00

Tänään vaavelit täyttyivät 4 viikkoa! Eilen pääsivät hetkeksi aikaa ulkoleimaan ja tänään saivat olla jo vähän pidempään. Mistykin niitä sai paimentaa Moonan kanssa. Napattiin myös kaikista kuvat :D