Hyppyrata Kokkolassa

Lauantaiaamuna lähdettiin Nitan kanssa ajelemaan kohti Kokkolaa. Ajeltiin suoraan raviradalle katselemaan ryhmänäyttelyä sillä mun oli määrä tavata Johanna joka osallistui Junior Handler kilpailuun. Reilu tunti siinä vierähtikin, kunnes mä suuntasin kaupan kautta kaverin kämpille tekemään ruokaa. Nita ei säikkynyt ahdasta hissiä eikä haukkunut kerrostalon äänille!

Puoli viiden aikaan mä lähdin ajelemaan takaisin raviradalle, jossa oli menossa kakkosten hyppyrata. Seurailin sitä kauhunsekaisin tuntein: Kaksi okseria, hirveetä kieputusta ja koirakko toisensa jälkeen hyllytti. Rauhoituin kuitenkin vähän seuratessa ykkösten radan rakentamista. Se näytti paljon mukavammalta, eikä yhtään niin kiemuraiselta. Pian olinkin radalla ilmakoiran kanssa treenaamassa ja pohtimassa ohjauskuvioita mikä osoittautui hankalaksi kun tutustumisessa oli samaan aikaan maxit, medit ja minit. Siellä me törmäiltiin toisiimme ja madeltiin pitkin rataa.

Maxi-1 oli vain seitsämän osallistujaa, ja meidän vuoro oli toiseksi viimeisenä. Pian kuitenkin oltiin radalla, joka meni ihan nappiin! Kuitenkin jälleen otettin muurilta se vitonen, nyt se ponnisti takajaloilla ihan kunnolla vauhtia sieltä harjalta, huoh. Oon kuitenkin tosi tyytyväinen, sijoituttiin toiseksi. Ensimmäiseksi hienolla nollaradalla tuli belgianpaimenkoira ja lopuille tuloksena taisi olla hylky.

odottelua (c) Petri Puskala

Rata.

Laitoin sitten kuitenkin vielä ilmot menemään Vaasassa 3.9 järjestettäviin kisoihin, A & B radalle. Iik!

Agilitykisat Vaasassa

Tänään me sitten startattiin ensimmäistä kertaa virallisissa kisoissa Vaasassa. Tuomarina oli Mika Moilanen jonka radat oli kyllä ihan älyttömän kivoja minusta.

Kun maksit kutsuttiin rataantutustumiseen, vatsa varmaan vääntyi solmuun siitä jännityksestä. Rata oli onneksi helppo muistaa. Koirakoita makseissa oli yhteensä yhdeksän, ja me oltiin toiseksi viimeisenä. Pian mä olinkin jo istuttamassa koiraa ensimmäisellä esteelle... Rata meni kaikenkaikkiaan puhtaasti, ainut virhe tuli muurilta jossa irtoanainen osa putosi maahan. Ilmeisesti Nitan takajalat osui ja siitä tuli sitten vitonen. Mutta oon ihan supertyytyväinen! Mulla ei ollu oikein mitään odotuksia.

Radan ihanneaika oli 58 sekuntia, meidän suoritus kesti 49,81sek. Sijoituttiin kolmanneksi, ja tuomari mulle sanoi kätellessä "Ei hullummin ekoiksi kisoiksi" No ei tosiaan! :D Alla videopätkä meidän suorituksesta, kiitos kuvaamisesta Emmalle! Kuumuus taisi verottaa nopeutta.

Ratapiirros

Marja-Liisa Mäenpään koulutus ja perjantain treeni

Keskiviikkona lähdettiin Nitan kanssa Teuvalle, Marja-Liisa Mäenpään koulutukseen joka kesti n. puolitoista tuntia kun ryhmässä oli pari muutakin koirakkoa. Ensin tutustuttiin rataan ja käytiin läpi joku miljoona eri ohjaustekniikkaa ja kuviota, sitten kokeiltiin käytännössä. Kaikille oli varattu 20min aikaa radalle, joka tehtiin 10min kerralla vähän turhan lämpimän ilman takia.

Nita oli aika super. Mä en jaksa raapustaa niitä kaikkia kuvioita koska se on vähän hankalaa tekstin välityksellä. Mutta mä sain kurssista niin paljon irti, mun piti mm. ohjata koiraa sanomatta sille sanaakaan ja se meni oikeasti paremmin! Pystyi keskittymään jotenkin siihen oman kehon hallintaan paljon enemmän ja sai koiran haluamilleen esteilleen. Nita aiheutti myös hilpeyttä lähtemällä 14 hypyltä suoraan 19 PERHOSEN perässä. Ja nielaisi vielä sen vauhdista, samalla kun suoritti tyytyväisenä väärää estettä :D...




Perjantaina pidettiin yhteistreenit parin muun koirakon kanssa jotka on olleet samassa agilityryhmässä tämän kesän. Anni toi meille ratapiirrustuksen, jota on tehnyt joskus jollain kurssilla. Tuossa ei oo varmaan puoliakaan radasta, mutta tehtiin se kuuman ilman kanssa kahdessa osassa ja hiottiin ihan rauhassa tiukkoja kuvioita. Ehdottomasti vaikeinta oli kuitenkin saada Nita menemään putkeen, kun se oli päättänyt suorittaa puomin.. tätä se kontaktien harjoittelu ilmeisesti teettää. :D Mutta vein palkan suosiolla putken päähän odottamaan ja johan alkoi irtoamaan! Pitää kyllä saada sille nyt selkeästi opetettua putken ja puomin erot, onneksi tuollaisia kohtia (putken ja puomin päät ihan vierekkäin) ei vielä ykkösissä pitäisi olla, eikä edes välttämättä vielä kakkosissakaan.

Tehtiin myös toinen osa radasta, esteet oli kuitenkin samoilla kohdilla, mutta se jatkui kuitenkin tuosta viimeisestä putkesta hypyille. Oli oikein mukavaa treeniä, ja saatiin kovasti kehuja. :)



Huomenna me sitten startataan ihan virallisissa, ja mun vatsa tuntuu vääntyvän solmuun kun mä edes ajattelen koko kisatilannetta. Odotuksia mulla ei juuri ole, onhan tämä eka startti mutta kokemusta me lähdetään lähinnä hakemaan..

..vaikka ilmoitin neidin kyllä jo Kokkolaan hyppyradallekkin, iik.