Tilannekatsaus harrastuksiin

Pitkästä aikaa on hyvä tehdä pieni tilannekatsaus meidän harrastuksiin! Sain koostettua teille jopa pari hyvin lyhyttä videota, koska ne nyt vaan kertoo enemmän kuin sanat.

Agilityssä olen ollut huomaavivani edistystä. Vauhtia ja varmuutta on tullut lisää ja sen myötä treenaaminenkin on tuntunut hyvältä. Olen keskittynyt todella paljon palkkaamiseen ja ollaan suosiolla jätetty vaikeammat treenit ja ohjauskuviot väliin. Viimeksi ratatreenit sujui jotenkin mielettömän hyvin ja Hertta väsähtikin aika nopsaa. Rimat oli vahingossa jääneet 50cm ja tajusin asian vasta treenien jälkeen. Hienosti tuo hyppi eikä pitänyt asiaa kummallisena, vaikka ollaan tähän asti treenattu hyppyjä 40cm rimoilla. Rengas alkaa sujua radan osana. Ensimmäistä kertaa radalla oli myös A-este, jota ollaan treenattu rehellisesti sanottuna kahdesti aikaisemmin. Taktiikkani tehdä puomi ensin kuntoon näyttää kuitenkin toimivan, ja A-esteen suorittaminen ja 2on2off kontaktilla toimi kuin vanhalla tekijällä :)

Keinutreeni aloitettiin lähes alusta, Hertan alkaessa inhoamaan estettä. Aluksi se jännitti jopa puomiakin, mutta olen hyvin saanut erotettua nämä esteet toisistaan ja puomille mennään taas itsevarmasti. Keinu jännittää edelleen, mutta onneksi seuralla on käytössä säädettävä keinu jolla harjoituksia voi helpottaa. Kepeillä ollaan myös edistytty. Tykkään Hertan tekniikasta tosi paljon, vielä pitäisi häivyttää ohjureita ja suoristaa kepit ihan kokonaan. Suoristus on ihan senteistä kiinni, mutta en ole halunnut vaikeuttaa treenejä liikaa ottaen samaan aikaan ohjurit pois.



Rally-tokoa ollaan treenattu ihan vaan kotosalla, talvella käväistiin kerran seuran järjestämässä päiväryhmässä. Saatiin siellä ihan mahtavia vinkkejä seuraamiseen! Tässä videossa näkyykin vain seuraamista, mutta onhan se rally-tokossakin tärkein juttu. Liikeestä maahan -kyltti sujuu hyvin, samoin 1 askel, 2 askelta, 3 askelta kyltit. Eteenmenosta yritän saada käsimerkkiä häivytettyä, ja varmaan treenataan se vähän uudella tavalla kosketuskeppiä hyödyntäen. Käännöksissä takapäänkäyttö voisi olla hieman parempaa, mutta ihan kivasti alkaa jo sujua. :)

Tampereen koirauimalassa

Hertta pääsi vihdoin ja viimein testaamaan koirauimalaa. Oltiin viettämässä viikonloppua Tampereella, ja pyysin Koiria maalta -blogin Jennyä meidän mukaan uimalaan. Koirat saivat ensin tutustua koirapuistossa, ja tulivat hyvin juttuun toistensa kanssa.

Hertta oli luonnollisesti vähän hämillään, kun joutui uuteen paikkaan ja heti pesulle. Se ei kuitenkaan ollut erityisen stressaantunut tai peloissaan, hieman varovaisesti tutki uusia hajuja ja paikkoja. Ensimmäisellä kerralla se ei olisi halunnut altaaseen, ja uiminenkin oli vähän mitä oli: Hertta unohti välillä omat jalkansa, ja kellui uittajan sekä pelastusliivien varassa :D Enpä olisi uskonut, että kolmannella yrityksellä tuo neiti käveli altaaseen ihan itse! ja se ui! Sain tehtyä teille videonkin todistusaineistoksi.



Oli kyllä hurjan kiva kokemus, ja tarkoitus olisi päästä käymään uimalassa vielä muutamaan otteeseen. Eiköhän mulla ensi kesänä ole hihan päässä kunnon vesipeto. Pakko kyllä muutenkin kehua miten nopeasti Hertta palautuu uusista tilanteista. Ensimmäisellä uintikierroksella se oli tosi jännittynyt, mutta lopuksi se käveli altaaseen itse. Hertta myös joutui tällä viikolla ensimmäistä kertaa junaan, ja oli siellä tosi stressaantunut. Se istui koko tunnin matkan mun sylissä läähättäen, mutta palautui täysin normaaliksi, iloiseksi itsekseen kun astuttiin junasta ulos.

Lemppareita videolla

Kuvasin teille taas pitkästä aikaa vähän videota blogin puolelle. Toivottavasti tykkäätte! :) Musta tätä oli hauska kuvata ja editoida. Myday -videoiden tekeminen on huomattavasti työläämpää, kun materiaalia kertyy aina niin valtavasti.

Pentutokoilua

Kuvailin yksi ilta videota kun tehtiin Hertan kanssa "kotiläksyjä". Aloitettiin pari viikkoa sitten pentujen tokokurssi, koska laji on mulle itselleni aika vieras. Kyllä Nitan kanssa on tullut jotain räpellettyä, ja muutama kurssikin käytyä. Silti jotenkin olen ihan pihalla tästä pennun kanssa harjoittelemisesta, varsinkin kun Nitan kanssa kaikki on tehty vähän sinne päin tai väärin :D

Mulla oli jotenkin hirveä kynnys julkaista tätä videota blogissa, koska "nyyh me ei osata mitään!!". Sitä törmää usein videoihin Hertan ikäisistä pennuista, joilla on jo homma hyvin hanskassa. Me ei vaan olla oikeastaan tokoa treenattu, koska olen keskittynyt enemmänkin arkisiin asioihin. Että normaali elämä olisi koiran kanssa mukavaa ja mahdollisimman "vaivatonta". Enkä tietenkään tarkoita, että treenaaminen ja arkijutut sulkisivat toisensa jotenkin pois.

Lisäksi olen jotenkin pelännyt, että opetan kaiken taas väärin. Odottelin siksi innolla tätä kurssia, että on joku neuvomassa ja kertomassa, mitä teen väärin ja miten asiat kannattaisi tehdä. Oikeasti muihin vertaaminen on naurettavan tyhmää, samoin koiran pilaamisen pelkääminen. Kokeilemalla sitä oppii, ja aina voi opettaa uusiksi. Eiköhän tämä tästä lähde pikkuhiljaa etenemään, ja on kiva kun on videomateriaalia niin näkee sitten mahdollisen kehityksenkin jossain vaiheessa.

Mitäpä sitä selittelemään sen kummemmin. Treeniä on takana tosi vähä, koska minä. :D Huomenna taas päästään tekemään juttuja valvovan silmän alle. En tiedä, onko Toko koskaan meidän laji, mutta ainakin saadaa hyvä pohja rally-tokoa ajatellen!

Pakko vielä kertoa, että opetin Hertan antamaan tassua ihan vaan poikaystävän mieliksi. Nyt on mies ja koira onnellisia, kun Hertta saa nakkia ja mies teetättää koiralla temppuja.

Meidän päivä videona

Halusin kokeilla kuvata teille videon. Jälki ei ole kovin hyvä, sillä videokuvaus ja editointi ovat minulle uusia asioita. Olisi kiva kuulla blogin kommenteissa teidän mielipide videosta! :)

Toivottavasti pidätte!

Kani videolla

Olen kuvaillut muutaman viikon ajan kanista pieniä videopätkiä, jotka yhdistin yhdeksi videoksi. Siitä näette vähän Donnan touhuja paremmin kuin kuvissa. Pupu on erittäin seurallinen sekä perso ruualle. Esimerkiksi uudet ihmiset saattaa aluksi jännittää, mutta kun tarjolla on porkkanaa ystävystyy kani nopeasti.

Donna myös tykkää lötkötellä meidän olohuoneen pörrömatolla aina päivisin, ja olenkin miettinyt että haluaisiko kani häkkiinkin jonkun pehmeän pedin..



Ostin Donnalle Biltemasta kissojen leikkitunnelin, joka on ollut meillä kovassa käytössä. Se tykkää juoksennella putken läpi ja välillä jää makoilemaan sisäänkin :)

Kukkuu!

Biltemasta lähdin alunperin hakemaan tätä kompostikehikkoa, jolla saadaan olohuone kaniturvalliseksi kun se jää yksin. Mun kuulokkeiden johto ehtikin jo napsahtaa poikki, kun Donna oli käynyt vähän tutkimassa työpöydän ympäristöä..



Kaikki jatkojohdot on kyllä laatikoissa ja johdot suojattu muovisella kierrekaapelilla, mutta koska olohuoneessa on kaksi tietokonetta on johtojakin hurja määrä. Molempien työpöydän alta löytyy siis kutakuinkin tämän näköinen systeemi:



Nyt on mukavampi fiilis jättää kani yksin kotiin, kun ei tarvitse teljetä häkkiin muttei myöskään pelätä kodin tai otuksen puolesta!

Temppuvideo ja viikonlopunviettoa

Viikonloppu vierähti vanhempieni luona koiravahtina. Tarkoitus oli kuvata jonkinlainen video päivästä koirien kanssa mutta unohdin sen kokonaan! Kuvattiin kuitenkin Nitan tempuista video. Neiti oli niin innoissaan ettei meinannut oikein sujua (tarjosi kaikkea ja häsläsi). Etenkin noudossa paikallaolo oli mahdotonta :D



Olen surkea editoimaan videoita, mutta tärkeintä olikin temput :)

Tässä vielä pari kuvaa viikonlopulta. Sää ei oikein suosinut, eikä harmaus juurikaan inspiroinut kuvaamaan.

Romppu

Max

Ei ne kerjää, ne vaan katsoo. Mutta kyllä pizza maistuis silti..

Päikkäriseuraa saa takuuvarmasti :D Näin mä aina hengaan koirien kanssa vanhempien luona. Yleensä tosin makaan lattialla....

Video fasaaninmetsästyksestä englanninsetterillä

Pikkuveljeni on tehnyt yhdessä kaverinsa kanssa videon fasaanin metsästyksestä englanninsetterillä.
Mukana videolla on tietysti Moona-veteraani, joka on myös veljeni Teemun omistuksessa. Moona on luotettava kaveri niin kanalintujen metsästyksessä kuin sorsajahdissakin.



Kun Moona jäi eläkkeelle kokeista, on se saanut kulkea Teemun mukana metsällä. Ei ole niin tarkkaa, vaikka vähän lähtisi paukkunoutoonkin..

Moonakin pääsee vähän hölläilemään ja tekemään sitä, mistä pitää :D

Hyllyrivi kasvaa

..Ei lisättävää :D Harjoituksen puutteen huomasi kyllä, eikä radat kulkeneet sunnuntaina yhtä vauhdikkaasti kuin lauantaina. Nita kyllä teki iloisesti, mutta oli selvästi vähän laiska ja unella. Sama taisi vaivata ohjaajaa. Molemmat  sunnuntain hylyt tulivat viimeisillä esteillä, heh. Ei sillä, eivät radat muutenkaan olisi olleet puhtaita.

Tässä vähän julkaisukelvotonta videomateriaalia. Hyi kamala mitkä kontaktit. Ja sipsuttava ohjaaja.

Agilitykisat

Tänään kisattiin Seinäjoella LAGUn kisoissa kahden radan verran. Viimeksi ollaan startattu tammikuussa, ja kyllä huomasi että on ollut melkein vuoden tauko. Mua jännitti ihan kamalasti koko päivän, mutta kisapaikalla se alkoi vaihtua aika hyväksi fiilikseksi.

Ekaan rataan tutustuessa tuli aika varma olo, ja luotin siihen että se on meille sopiva rata kunhan vain ohjaan huolella. Koko rata meni ihan okei, itsestä tuntui siltä että roiskin ohjauksia välillä miten sattuu mutta jostain syystä päästiin aina oikeille esteille :D Kontaktit oli hitaita ja vikan putken suulla koira jäi vähän empimään. Radalta saatiin silti 0, mutta yliaikaa tuli joku kaksi (2) sekuntia. Kuvaaja ei saanut rataa kuvattua, mikä harmittaa! Ei tosin yhtä paljon kuin noi pari sekuntia.

Toinen rata vaikutti vieläkin simppelimmältä, ja siinä oli tosi paljon vauhtipätkiä - mikä sopii meille erinomaisesti. Rata meni mun mielestä aika kivasti sinne kepeille asti, ja ohjasinkin aika huolimattomasti enkä antanut koiralle tarpeeksi tilaa. Sen jälkeen lähti rullaamaan ihan okei, mutta sössin itse lopussa kun jätin koiran oman onnensa nojaan ja se hyppäsi väärältä puolelta kolmanneksiviimeisen hypyn. Tuloksena näinollen HYL, mutta tykkäsin tästä radasta silti enemmän.



Huomenna kisataan kahden radan verran vielä, toivottavasti molemmilla olisi yhtä kiva fiilis ja turhat virheet jäisi tekemättä.

Palkintoporsaat

Viimeviikonloppu vierähti kotikotona koiravahtina! Vanhemmat olivat Moonan ja Nitan kanssa kisaamassa Lapualla ES-openin merkeissä (kenttäkoe, johon saa osallistua vain englanninsetterit) ja kotiin jääneet Max & Romppainen kaipasivat huolenpitoa.

Sunnuntaina Jurvassa järjestettiin Match Show jonne olin jo aikaisemmin päättänyt lähteä kaksikon kanssa. Edellinen ilta vierähtikin Maxia trimmatessa.. oli nimittäin melkoisesti päässyt koira takkuuntumaan ja hajukin oli ihan mielenkiintoinen turkin kastuessa :D Ah, ihana metsästyskausi. Harmi etten ottanut ennen-jälkeen kuvia, koska kyllä sieltä pehkon alta paljastui koira.

Kun sitten aamulla olin tekemässä lähtöäni mätsäriin, kurvasi vanhempien auto pihaan. Nita oli maailman onnellisin minut nähdessään, ja sai kummasti lisää virtaa. En sitten millään malttanut jättää sitä kotiin, vaan nappasin likaisen neidin myös matkaan. Ensimmäisenä kehään pääsi Max, jonka ilmoitin veteraaniluokkaan. Vetskuja oli paikalla vain neljä, mutta vanha herra sijoittui toiseksi, jee :) Kehässä M alkoi hieman ontua, en tiedä johtuiko selkäjumeista vai syksyn kovasta rasituksesta? Lepo kuitenkin on auttanut tähän pappakoiran vaivaan.



Seuraavaksi oli Nitan vuoro. Sen koiran kanssa on kyllä aina niin ihana mennä kehään, ja varsinkin kun N oli päättänyt näyttää mulle miten hieno hän on! Vitsit mikä asenne, Nita esiintyi äärettömän upeasti. "Hei kato oon niiin hyvä, minäminäminä!!!". Sininen nauha napsahti, mutta sijoituttiin lopulta isojen SIN3.

Kuva: Tarja Tastula

Romppainenkin pääsi pyörähtämään kehään joka oli onneksi melko pitkän odottelun jälkeen, ehti pieninkin vähän rauhoittua. Harjoituksen määrään nähden meni ihan valtavan hyvin, muutama raviaskelkin sieltä tuli ja seisoakin malttoi hienosti. Isossa kehässä sitten alkoi jännittää, ja jouduttiin juostessa "isojen koirien" ryhmään! Oltiin kaikkien tiellä, kun ei tuon kanssa voi vielä kauheasti juosta, ja takana tullut jättikoira oli ihan liian lähellä. Romppu-parkaa ahdisti kun toinen juoksi iihan nenä pyllyssä kiinni.. (huoh!). Ymmärrettävästi emme palkintosijoille päässeet mutta ihan mielettömän tyytyväinen kakaran käytökseen saa olla :)

Tässä vielä videopätkä Maxista ja Rompusta :D Maxia alkoi ärsyttää Romppaisen jatkuva suukottelu, ja tuo pikkuneiti on ihan hirveä komentelija jos kaikki ei mee niinkuin hän tahtoo..

Videopätkä & kesäfiiliksiä

Täällä ollaan jatkettu hiljaiseloa. Vanhemmat kävivät Porissa Moonan ja Rompun kanssa moikkaamassa Sänkipellon Pojua & muuta laumaa, ehkä saatte siitä vielä kuvia ja juttua paremmin! Moonan laihdutuskuuri on sujunut aika hyvin. Se on selvästi piristynyt ja viitsi itsekin liikkua enemmän. Ilmoitettiin se Jurvan ryhmänäyttelyynkin. Toivottavasti vielä muutama kilo tippuisi! Uskon lihoamisen johtuneen viimetalven steriloinnista. Maxinkin liikakilot putosivat nopeasti uimakauden alettua. Moona vain on ollut itse niin passiivinen, aluksi piti tehdä töitä sen eteen että koira edes suostui liikkumaan.





Tein R-pentueesta ifolor-kuvakirjan, joka tuli toissapäivänä postissa. Tässä vähän maistiaisia kirjasta. Mun mielestä siitä tuli tosi kiva, kaikki muistot tallessa kansien sisällä. Onneksi olin myös päivittänyt blogia, täältä oli hyvä kurkata tapahtumia ja ajankohtia.







Loppuun vielä video Nitasta & Rompusta. Tämä parivaljakko jaksaa painia aamusta iltaan, ja tuntuu että Nitakin on laskeutunut ihan pennuksi.. huoh! :D

Pentujen kuulumisia videolla!

Pentujen kanssa ensimmäiset päivät on sujuneet ihan hyvin. Nita on ollut aikamoinen teräsmamma, ja pentujan nukkuessa se on mielellään mun huoneessa ja on jopa innostunut vähän leikkimään leluillakin. Se myös nauttii kun saa olla ulkona hieman pidempään. Nita veti myös aikamoiset itkupotkuraivarit kun sitä ei huolittu metsälle. Voitte kuvitella sen katkeran itkun, kun isä lähti metsäkamppeissa Maxin ja Moonan kanssa ovesta..

Ainoastaan se ei ole suostunut syömään juuri mitään, etenkään nappuloita. Kädestä syötettynä sille kelpaa maksa ja jauheliha sekä pannukakut. Pääasia kuitenkin on, että maidontulo ei lakkaa.

Nita on vienyt ahkerasti erästä kissapehmoa pentulaatikkoon. Uskon että lelun äänet aiheuttaa sen että Nita luulee pehmolelua yhdeksi pennuksi.. Moona on myös edelleen turhan innokas pentujen suhteen ja yrittää päästä pentulaatikolle heti kun silmä välttää. Maxia kiinnostaa myös, mutta ihan toisista syistä: huoneessa, jossa pennut ovat, on myös Nitan ruokakulho joka on täynnä hyvää ruokaa. Max auttaisi enemmän kuin mielellään kupin tyhjentämisessä.. :D

Masu täynnä!

Perhe

Nitaakin nukuttaa.

Tamminäyttely

Tämä vuosi koiraharrastusten osalta starttasi viikonloppuna Kajaanin tamminäyttelyssä, johon olin ilmoittanut Nitan lauantaina järjestettävään agilityn iltakilpailuun. Sunnuntaina esitin Luken rotukehässä. Takana on 800km autossa istumista ja kotona on ollut oudon hiljaista kun Luke jäi Kajaaniin omistajansa Sannan luo. :)

Lauantaina lähdettiin todella aikaisin matkaan, vaikka kisat alkoivatkin vasta kuuden jälkeen. Tavoitteena oli 5kk kistauon jälkeen että Nitalla olisi kivaa ja se oikeasti tekisi radalla sillä samalla vauhdilla mikä joskus on ollut. Ja kyllähän se teki! Olin niin iloinen että koira paineli radalla menemään täysillä. Itse sähläsin ohauksen kepeille ja koira juoksi ohi, tästä K. Lopussa myös hoputin koiraa ja se tuli toiseksi viimeisestä välistä ulos joten siitä 5. Yliaikaa oli n. 5 sekuntia, johtuneen tuosta keppisähläyksestä. Tässä kuitenkin videotodiste meidän menosta:



Sunnuntaina suunnattiin takaisin pallohalliin heti yhdeksältä, sillä Luken kehä alkoi kymmeneltä ja englanninsetterit oli ensimmäisenä. Luke oli hallissa vähän vaisu, ja olisi tahtonut häkkiin piiloon. Yritin saada koiraan reippautta, mutta ei se kehässä sädehtinyt ihan niinkuin tiistain näyttelytreeneissä. Avoimen luokan uroksissa oli Luken lisäksi kaksi muutakin koiraa jotka olivat aika reilusti Lukea suurempikokoisempia. Tuomarina oli Joanna Pronin (joka antoi Nitalle ERIn syksyllä!) joka mittasi koiran ja tuomiona oli että liian pieni, ja laatuarvosana laski HYVÄän.

Arvostelu:
"Pienikokoinen, sukupuolileima saisi olla vahvempi. Oikealinjainen ja ilmeinen pää. Hyvä kaula ja ylälinja. Riittävät kulmaukset, jyrkkä lantio. Riittävä rintakehä. Liikkuu hyvin, takaa hieman ahtaasti. Oikea karvanlaatu. Miellyttävä käytös. Koon takia palkintosija H."

Kuva: Kati Mäkeläinen

kuulumisia

Oon tässä muutaman viikon ajan kokeillut kuvailla tuolla mun 60D rungolla videoita koirien touhuista. Ensin oli ajatuksena kuvata jonkinlainen päivä videona juttu, mutta se vähän sitten jäi. :D Luke on ollut nyt kaikilla lenkeillä vapaana, ilman liinaakin. Tulee hyvin luokse ja hyppää lenkin jälkeen mukisematta autoon.

Maanantaina oli toinen Luken agilitykerta, ja tutustuttiin tällä kertaa renkaaseen sekä jatkettiin putken harjoittelua. Kokeiltiin aluksi ns. vauvarengasta, eli pelkkä rengas joka oli maantasalla. Luke teki tavalliseen neutraaliin tapaansa, ja kokeiltiin heti oikeaa minirengasta. Senkin tuo suoritti loistavasti, vaikka pääseekin oikeastaan kävellen läpi. Hyppytekniikkaan se tarvitsee valtavasti treeniä, ennenkuin sille voi nostaa edes rimoja korkeammalle.

Putken Luke on tajunnut jo todella hyvin, ja lisäsin itsekin vähän vaustia. En huitanut tälläkään kertaa käsillä, ja namin se sai putken päähän jätetyltä alustalta. Sain Lukeen kivasti intoa ja vauhtia kun juoksin vähän itsekin. :) Siitä leivotaan vielä hieno agilitykoira!

Epikset

Tänään käytiin Suupohjan koirakerhon järjestämissä epävirallisissa agilitykisoissa. Ilmoitin Nitan kilpaileviin sekä otettiin lisästartti mölleissä. Radat oli melko haastavia, mikä oli itseasiassa kiva! Usein epiksissä on todella helppoja ratoja.

Mä en jaksanut piirtää ratoja, mutta mulla on kerrankin videot! Mölliradalla oli siis kaksi suoraa putkea vierekkäin (ei näy videossa). Nita oli melko hidas ja huomaan että itsekin hidastin koiraa todella paljon. Ensimmäisen hypyn rima putosi (jätin kai liian lähelle?). Toinen virhe tuli tuossa muurin jälkeisillä hypyillä kun ohjasin huonosti eikä koira nähnyt estettä. Tuloksena taisi olla 10, ihanneajasta ja meidän ajasta en tiedä yhtään..

 

Kilpailevien rata oli melko kiemurainen ja sisälsi paljon takaakiertoja :D Tältä radalta tuloksena HYL sillä kuten arvasin, puomi veti koiraa puoleensa vaikka putkeen olisi pitänyt mennä. Loppurata menikin ihan jees, mutta vauhtia olisi saanut olla rutkasti enemmän! Ihanneaika radalle oli 41,5s. Ekan putken jälkeinen hyppy (7) tehtiin kyllä niin tyhmästi. Tajusin myöhemmin, että olisin ihan hyvin voinut odottaa lähempänä putkea ja vetää koiran suoraan tuon hypyn taa, ja se olisi ollutkin huomattavasti nopeampi tapa kuin tuo takaa kierrättäminen..

Epikset

Tänään käväistiin Moonan kanssa suupohjan koirakerhon järjestämissä epävirallisissa agilitykisoissa. Moona oli taas liekeissä kun pääsi mukaan. Osallistuttiin mölliluokkaan, ja makseissa ei meidän lisäksi tainnut olla kuin muutama lisästarttilainen :D Rata oli melkko helppo ja mukavan vauhdikas. Ihanneaika 40 sek, meidän suoritukseen meni 23,71s. Asetin koiran lähtöön hieman huonosti ja se juoksi ensimmäisen hypyn ohi, joten siitä ainut vitonen ja sijoituttiin ekaksi..

Sain katariinan kuvaamaan meidän suorituksen mun puhelimella, niin näette vähän Moonan menoa radalla.. :)

video!

Kuvailin tänään vähän Pojun puuhia keittiössä. Harmi etten saanut videolle pennun ja vesikupin kohtaamista... :D

Pietarsaari 19.5

Eilen herätyskello soi kuudelta aamulla, ja ennen seitsämää oltiinkin jo autossa matkalla Pietarsaareen. Oltiin sovittu kimppakyyti Minnan ja suomenlapinkoira Ruutin kanssa, mutta Ruuti oli satuttanut itsensä helatorstaina Kokkolan kisoissa, lähdettiin me Nitan kanssa kahdestaan. Ajomatka tuntui ikuisuudelta, ja aamupalaksi kiskoin energiajuomaa :D Päästiin kuitenkin kisapaikalle vähän ennen yhdeksää, ja maksien rataantutustuminen alkoi vasta 9:30

Tuomarina oli Rauno Virta ja A-rata vaikutti ihan kivalta. Tiesin kyllä heti että nyt kolisee muuri, kun se oli sen verran hankalassa paikassa. Ihanneaika radalle oli 45 sek. Meidän suoritukseen meni 37,32 sekuntia ja tulokseksi 5 (voi muuri.). Sijoituttiin kuitenkin ensimmäiseksi tällä suorituksella! :) istuskeltiin Nitan kanssa sitten odottamassa seuraavaa rataa, kun kisojen varatuomari Eija Berglund kävi kehumassa että hienon näköistä menoa. Hihii!



B-rata oli hieman kiemuraisempi. Meillä lähti heti alku vähän takkuillen kun olin itse pahasti myöhässä. Tällä radalla kontaktit oli kuitenkin huomattavasti paremmat kuin edellisellä, mutta se näkyy kyllä ajassa. Ihanneaika oli 50sek ja meidän aika oli 52,04 sekuntia, lisäksi 5 kepeiltä ja sijoituttiin toiseksi. Tälläkään radalla ei kellekään irronnut luvaa.

Täytyy kyllä nyt treenata myös tuota keppien aloitusta. Jostain syystä kisatilanteessa aina varmistelen ja painostan koiraa, kun treeneissä se kuitenkin hakee kepeille hyvin ja osaa aloittaa ne oikein ihan itse. Myös muuri menee tehotreeniin!



Kiitos videoista Tanjalle! :)

Palkintopose ;)

Tiukkoja kurveja ja lentäviä rimoja.

Tänään käytiin pitkästä aikaa epävirallisissa kisoissa. Oli oikein mukava päivä, ensin osallistuttiin kilpailevien rataan ja vielä lopuksi pidettiin hauskaa Knock out -radalla, jonka ideana oli että kaksi koiraa suorittaa identtisiä ratoja samaan aikaan, ja nopeampi pääsee aina toiselle kierrokselle.





Kilpailevien rata oli ihan hauska, loppu tosin oli sellainenkin solmu, enkä mä keksinyt miten siitä selviäisi nopeasti. Kolmella ekalla esteellä katosin miten loivia kaarroksia monet koirat tekivät ohjaajan yrittäessä pyörittää koiraa. Mä päätin kokeilla kakkosesteen taakse menemistä, ja siitä sitten heittää koiran kolmoselle. Ajatuksena ihan hyvä, käytännössäkin se toimi ihan semihyvin. Mä kuitenkin olin turhan hidas ja jäin koiran eteen, Nita jarrutti kesken ponnistuksen ja rima putosi.

Siitä jatkettiin sujuvasti kepeille, hypyn jälkeen persjättö. Se toimi hyvin, valssin kanssa olisi ottanut varmasti ihan hirveän loivan käännöksen. Kepit meni hyvin, ei jättänyt mitään väliin! Aan kontakti menettelee, mä itse hätäilin. Mustaan putkeen se ei taaskaan suostunut menemään, mutta mä yritinkin ohjata liian kaukaa ja kielto siitä tuli.

Keinun jälkeen valssi hypylle, juoksin itse hypyn ohi ja nopea persjättö että sain koiran käännettyä seuraavalle hypylle ja siitä putkeen. Tuo kohta onnistui hyvin! Mä pelkäsin etten osaa ajoittaa mutta se meni niinkuin ajattelinkin. :) Koira oli vauhdikas ja energinen, jee!

Tässä vielä Knock out kisan rata, josta mulla ei videota ole. Ekalla kierroksella voitettiin snautseriuros, toisella kierroksella hävittiin parilla sekunnilla nopealle koikkerille. :D