2.1.2014

Vuosi 2013

Viime vuonna raapustin blogiin samana päivänä merkinnän, jossa listasin tavoitteita tulevalle vuodelle. Tämä vuosi on ollut todella tapahtumarikas, vaikka me ei olla näyttely- ja kisakentillä menestyttykään. Vuoteen on sisältynyt aika paljon menetystä, ikävää ja surua, mutta myös pienten pentujen tuoksua ja niiden kehittymisen seuraamista.

Nitalle listasin tavoitteeksi onistuneen astutuksen ja terveen pentueen. 17.4.2013 päivänvalon näkivät yhdeksän tervettä ja eläväistä pentua. En olisi voinut olla ylpeämpi Nitasta! Se oli niin reipas emä, hoiti pennut tunnollisesti mutta osasi myös nauttia omasta ajastaan. Syksyllä oli tarkoitus palata agilityn pariin, mutta sain itse koulupaikan toiselta paikkakunnalta ja muutto sotki suunnitelmia. Vilkkaimpana metsästysaikana en koiraa halunnut kerrostaloon raahata, ja se sai nauttia vanhempieni luona metsästyksestä.

pienet
Kevät, pennut noin vuorokauden ikäisinä :)
Tähän vuoteen mahtui silti viisi agilitystarttia, ilman sen kummempia tuloksia. Startattiin ensin tammikuussa Tamminäyttelyssä yhden radan verran, kun neiti ei aloittanutkaan juoksua ihan ajallaan. Joulukuun alussa me startattiin muutaan treenin jälkeen Seinäjoella LAGUn kisoissa, tarkoituksena saada nopeat lähdöt ja hyvä vauhti pysymään radalla. Hauskaa meillä ainakin oli, ja en voi moittia radoista kuin itseäni. Ohjaaminen on ollut pitkän tauon jälkeen täysin ruosteessa.. Näyttelyssäkin meidän piti käydä, mutta se sitten jäi pentujen tuhottua neidin turkista viimeisetkin haivenet :D

nitajuoksee
Nita hakee syksyllä 2013
Maxille, Moonalle & Mistylle toivoin lähinnä sitä kliseistä terveyttä. Mistyn tila heittelikin välillä rajusti huonommaksi. Kesä meni loistavasti, vanha muori ei pennuista juurikaan välittänyt vaan eleli omaa rauhallista elämäänsä. Syksyllä sitten alkoi tulla minulle ilmoituksia siitä, ettei Misty syö tai ruoka ei pysy sisällä ja koira on väsynyt. Aina kuitenkin se niistä toipui ja oli jonkin aikaa oma virkeä itsensä. Syyskuussa kuitenkin sain sen soiton, jota en olisi koskaan halunnut kuulla. Misty oli nukkunut pois, luultavasti maksan petettyä. Koiran sydän oli lyönyt eläinlääkärin mukaan vahvasti, mutta muut toiminnot olivat heikentyneet eikä Misty ollut jaksanut edes itse kävellä. Ikäväkseni pääsin käymään vasta haudalla hyvästelemässä rakkaan ystävän.

936503_174204839419395_1849178616_n
Misty kesällä

nitavielelun
Pennut olivat ehdottomasti kesän kohokohta
Moonana ilmoitimme näyttelyyn, vaikka suunnitelmana oli pyörähtää kehässä Maxin kanssa. Moona oli kehässä oma varma itsensä, ja nappasi ERI. Pulskan kunnon takia jäi SA saamatta, mutta koska koira on vielä sen verran virkeä, eiköhän me vielä kesällä veteraanikehässä pyörähdetä! Max on vanhentunut vuoden aikana selvästi, ja se nauttii lähinnä sohvalla loikoilusta. Kyllä sekin metsälle lähtee enemmän kuin mielellään, ja on maastossa kuin toinen koira.

maxmax
Kesällä käytiin uimassa PALJON!

moonajapirpana
Moona-tätiäkin vähän leikityttää
Uutena jäsenenä laumaamme ilahduttamaan jäi Nitan riiviölapsi Romina aka "Romppu". Energisen setteritytön oli aluksi vaikea päästä mukaan laumaan, kun vanhukset eivät jaksaneet leikkiä ja katsella villiä käytöstä. Nita laskeutui täysin pennun tasolle, ja alkoi tekemään yhtälailla pahuuksia... Lopulta Max suopui pentuun, ja nykyään antaa sen roikkua huulissaan koko ajan! Moona-täti yrittää parhaansa mukaan pitää penneliä kurissa, heikoin tuloksin :D

1005985_177109049128974_333249066_n
Moona Jurvan ryhmänäyttelyssä KÄY-ERI 1. Tuomari: Joanna Pronin

543894_10201661623332725_604952556_n
Nitan setterikamut Seinäjoella :)
Tämä vuosi on antanut ja ottanut paljon. Katsotaan mitä tuleva vuosi tuo tullessaan, sillä me saatiin vihdoin treenipaikka agilityn saralla. JEE!

1 kommentti:

  1. Tosi ihana blogi sulla.
    Voisitko käydä kurkkaamassa blogini se kaipaa lukijoita.
    http://shetlanninlammaskoirasanni.blogspot.fi/
    Kiitos jos viitsit käydä edes katsomassa.

    VastaaPoista