Agilitystä ja vireestä

Meidän agilityharjoittelu on edennyt hyvin ja Hertta kehittyy koko ajan taitavammaksi. Myös itse olen oppinut paljon uutta tästä lajista, vaikka Nitan kanssa jonkun verran kisattiinkiin. Alkeiskurssin kouluttaja on ollut ihan loistava, ja olen saanut paljon ajatusta meidän tekemiseen ja harjoitteluun.

Tällä hetkellä tehdään eniten työtä vireen kanssa. Hertalle on opetettu esteet tarjoamisen kautta, mistä ehkä osaksi johtuu sellainen matala vire. Hertta siis tykkää, ja tekee hommia innoissaan, mutta siitä puuttuu vauhti ja röyhkeys. Se odottaa kiltisti lähdössä ja tekee sitten hommia näyttelyravilla häntä heiluen. Koira selkeästi nauttii harrastuksesta, mutta sillä on vain epätoivottu vire tekemiseen. Uskon, että vauhti kasvaa osaltaan myös samalla kun koiran itsevarmuus kohoaa, mutta en halua luottaa sokeasti siihen.

Nyt kun tekniikka alkaa olla esteillä kunnossa, harjoitellaan sitä oikeaa tunnetilaa tekemiseen. Viikonloppu vierähti kasvatajan järjestämällä pentuetapaamisella, jossa päästiin myös agilityä tekemään. Saatiin pitkästä aikaa kunnon treenit aikaiseksi, kun Hertta teki suurimmaksi osaksi ihan täysillä hommia. Oli ihana treenata kunnolla ajan kanssa, koska ymmärrettävästi viikkotreeniryhmässä sitä on aina hyvin rajallisesti.

Radalla meillä oli vain putkia ja hyppyjä - mahdollisimman helppoja ja tuttuja esteitä siis. Hetsasin Hertan lelulla ihan kierroksille, enkä käskenyt sitä odottamaan lähdössä, kuten olen yleensä tehny. Kouluttaja piti Herttaa kiinni ja päästi lähtemään vasta kun se yritti päästä otteesta irti. Tällä tavalla jatketaan treenaamista, ja rakennetaan ihan uudenlaiset lähdöt radalle. Tavoitteena on, että Hertta yrittäisi riuhtoa itseään radalle vielä enemmän, ja tällä tavalla kasvattaa sitä oikeaa tunnetilaa tekemiseen.

Googlettelin muutamien "huonojen" treenien jälkee vireasioita, mutta pääasiassa löysin materiaalia ylivireistä paimenista koirista. Pentuetapaaminen tuli siis juuri oikeaan saumaan, kun sain läjän vinkkejä Hertan kasvattajalta sekä kouluttajalta. Nyt on ihan uutta motivaatiota taas treenaamiseen, kun tiedän mitä teen.

Lisäksi viikonlopun treeneissä tehtiin puomia ensimmäistä kertaa täyskorkuisena. Aikaisemmin ollaan treenattu madalletulla puomilla, mutta kun tekniikka on jo hyvin hallussa niin nostettiin se oikeaan mittaan. Hienosti Hertta ottaa kontaktit hetsattunakin, ja kouluttaja avusti palkkaamisessa niin että sain itse juosta esteen ohi. Tästä on hyvä muutaman treenin jälkeen jatkaa jo ilman avustajaakin. :)

Hertta saa jatkossa luvan kanssa olla treeneissä vähän tuhma ja röyhkeä. ;)