Eilen me lähdettiin Nitan kanssa Kurikkaan miittaamaan saksanpaimenkoira Loboa, Cockerspanieli Oliveria sekä villakoiratyttöjä Herttaa & Lyytiä.
Mentiin jonkun joenrannalle, ympärillä oli paaaaljon sänkipeltoa. Ajattelin että no voinhan mä Nitan vapaaksi päästää, ei se muista koirista kiinnostuisi pello takia mutta saisipa ainakin liikuntaa. Se oli virhe, koira lähti heti hakemaan vastatuuleen ja juoksi jonkun hajun perässä kauaksi. No, en viitsinyt sitä turhaan huudella, kyllä se sieltä tulisi pian takaisin. Viidentoistaminuutin jälkeen olin varma että se on löytänyt linnut kun koiraa ei näkynyt joten lähdin kävelemään ja sieltähän mä sen seisonnalta löysin.
Aluksi yritin huudella ihan turhaan koiraa, joka oli kuuro ja sokea ja hypnoosissa niistä linnuista. Nitalla on ollut koko syksyn nosto-ongelmia, joten ajattelin ihan vitsillä kokeilla mitä se meinaa jos käsken sitä nostamaan linnut. Sanoin kepeästi parin metrin päästä "eteen" ja Nita syöksyi keskelle pyyparvea. Turhaan yritin saada neitiä pysähtymään, se juoksi kauniisti monta metriä perään mutta tuli kuitenkin huudosta luokse.
Nitaparka joutui hihnaan loppuajaksi.. kotona mua ei aluksi uskottu kun kerroin sen nostaneen ensimmäisestä käskystä. Seuraavaksi sain komennon suorittaa metsästyskortin ja ruveta treenaamaan tuon kanssa. No just, ehkä mä pysyn agilityssä kuitenkin...
Viimeviikonloppuna, tarkemmin lauantaina, Jurvassa kilpailtiin englanninsettereiden rotumestaruudesta. Kilpailu kantaa nykyään nimeä ES-open. Isä ohjasi Moonaa ja äiti uskaltautui kokeeseen Nitan kanssa. Nita ja äiti sijoittuivat paristakymmenestä koirakosta neljänneksi! Laatupalkintoa ei irronnut, sillä lintuja kokeessa oli todella niukasti ja kilpailu muuttui aikalailla juoksukilpailuksi. :) Sunnuntaina oli Jurvan metsästysseuran järjestämä koe, jossa Moona palkittiin AVO3 tuloksella
Hyvin huomaa kuinka ei tää puoli koiraharrastuksesta ole hallussa. Varmasti ihan hienosti mennyt rotumestaruuksissa, mutta kun en vaan osaa suhteuttaa sitä mitenkään, kun en tiiä yhtään mikä on hienoa, upeeta, mahtavaa : D
VastaaPoistaMutta ilmeisesti siis ihan hyvin, onnitteluni. Ihana muuten tuo alin kuva ^^
Nea/ No onhan se ymmärrettävää :'D Tuo oli ihan hyvä sijoitus, kokeessa siis mennään pareittain. Yhdellä parilla on joku 10min hakuerä, ja jos pari löytää linnut erän aikana, on se toinen vähän heikoilla hangilla sen jälkeen koska tavallaan hävisi sen erän. Puolelta päivin tuomari pudottaa puolet pois ja sitten taas jatketaan. Tuomari yleensä yrittää saada mahdollisimman monelle lintutyön kokeessa, sillä normaalisti niissä koirat ei kilpaile varsinaisesti keskenään. Mutta tuossa rotumestaruudessa tuomari mätsäili koiria jne että sai ne sijoitettua paremmuusjärjestykseen. :)
VastaaPoistaMeirän blogis olis teille haaste, käyppä kurkkaamas! =)
VastaaPoista