 |
| pk collie Dali |
Treeniryhmässä olen saanut tutustua muutamaa hauskaan Schapendoesiin, ja olen jotenkin mieltynyt ko. rotuun. Jos joskus kaipaisin pienikokoista paimenta, olisi tässä varmasti yksi hyvä vaihtoehto. Schapendoesin turkkia saisi hoitaa, sen kanssa voisi käydä näyttelyissä ja näyttäisi niissä olevan kivasti potkua harrastuksiinkin! Myös shetlanninlammaskoira on pyörinyt aina välillä mielessä, mutta olisi varmasti hankala löytää sopiva yhdistelmä. Lyhytkarvainen collie on myös aiheuttanut minussa ihastusta.
Olen jostain syystä törmännyt kuluneen vuoden aikana yhä enemmän paimeniin, joiden luonne ei ole miellyttänyt pätkääkään. Etenkin kehätoimitsijana työskennellessä olen seurannut, miten pelokkaita ja epävarmoja monet yksilöt ovat. Harrastuskentän laidalla seuraamistani koirista on muuten vaan tullut sellainen "ei ikinä mulle tuollaista" -olo. Etenkin niistä suosituimmista harrastuspaimenista.
 |
| lancashire heeler Saku |
Jostain syystä tässä on roturyhmä, jonka rodut eivät ainakaan ulkoisesti miellytä minua tippaakaan. :D Suurin osa roduista on ihan liian isokokoisia omaan makuuni - eivätkä ne rakenteellisesti sovi omiin harrastuksiini. Roturyhmän pikkukoirat taas ovat ensivaikutelmaltaan ärsyttäviä räksyjä. Valkoinen kääpiösnautseri on ehkä ainut jonka voisin huolia, näin pinnallisemmin ajateltuna. En tunne tämän ryhmän rotuja kovin hyvin.
 |
| valkoinen länsiylämaanterrieri Wertti |
En ole myöskään kovin ihastunut terriereihin niiden luonteen vuoksi. Tässä ryhmässä on kuitenkin yksi rotu, joka ihastuttaa minua ja se on silkkiterrieri! Myös avomies aina puhuu silkeistä, sillä meillä oli muutama vuosi sitten hoidossa ihastuttava Safia.
FCI 4 - Mäyräkoirat
Ei kiitos - rakenne ei miellytä tippaakaan. Koen rakenteen liian rajoittava, enkä näe mäyräkoiraa sopivana omiin harrastuksiini.
 |
| siperianhusky Helia |
Yleisesti ottaen pystykorvaiset koirat ei miellytä ulkonäöllisesti mun silmääni yhtään. En myöskään ole innostunut siitä, miten haukkuherkkiä monet tämän roturyhmän koirat ovat. En osaa tämän ryhmän koiria kuvitella myöskään itselläni harrastuksissa. Ainut kiehtova rotu on oikeastaan basenji sekä ibizanpodenco. En kuitenkaan tunne rotuja kovin hyvin, en tiedä niiden luonteesta- saati sitten terveydestä mitään. Vaikuttavat kuitenkin hauskan näköisiltä, ja muutaman basenjin olen tavannutkin.
FCI 6 Ajavat ja jäljestävät koirat
Tästä ryhmästä omat suosikit on ehdottomasti beagle, dalmatiankoira ja basset hound. Kaikki vaikuttavat hauskoilta roduilta, ja tunnen muutamia näiden rotujen edustajia.
 |
| pointteri Mette pentunsa kanssa |
Tästä ryhmästä lempparit on tietenkin englanninsetteri ja punainen irlanninsetteri. Se ei varmaan tule kenellekään blogin lukijalle yllätyksenä. Jos kuitenkaan omaa rotuaan ei saa mainita, on valinta aika hankala. Spanieli- ja griffontyyppiset kanakoirat ei ole mun makuuni yhtään. Mannermaiset seisojat ovat vähän kiikun kaakun. Weimarinseisojat ovat upeita - mutta ehkä vähän turhankin kovapäisiä mun mielestäni. Bourbonnaisinseisoja vaikuttaa hauskalta rodulta, joten jos settereitä ei saa sanoa, kallistun siihen. ;)
FCI 8 - Noutajat, ylösajavat koirat ja vesikoirat
Cockerspanieli! Sellaisen minä vielä joskus tarvitsen. Todella ihana rotu, jonka ominaisuudet on jo aikalailla sitä mistä minä pidän. Myös amerikancockerspanieli on mielestäni kaunis rotu. Pakko myös mainita sileäkarvainen noutaja, siinä olisi hyvännäköinen "oikean" kokoinen koira jonka kanssa voisi harrastella.
 |
| novascotiannoutaja Nova |
Villakoira, mieluusti keskikokoinen. En oikein näe itseäni tämän roturyhmän koiran omistajana noin muuten. Lähes kaikkien rakenne tai yleinen terveystilanne saa aikaan puistatuksia,
FCI 10 - Vinttikoirat
Afgaaninvinttikoira on todella upea ilmestys. Jos turkinhoito kiinnostaisi näin paljon, niin ehdottomasti. Myös saluki tulee hyvänä kakkosena, mutta uskon että nämä rodut ovat lähinnä sellaisia joita tyydyn ihailemaan sivusta. Vinttikoirat ovat kauniita.
 |
| lk mäyräkoira Sokka |
Ihan eri maku kun mulla, nimim. paimenkoiraihminen ;D
VastaaPoistaMutta sinänsä, en mäkään koiraa sen "oman" roturyhmän ulkopuolelta (enkä kaikkia sen sisältäkään) haluaisi / osaisi itselleni kuvitella.
Niinhän se menee :D Vaikka paimenissa on näkynyt noita arkojakin yksilöitä, niin silti ne hyväluontoisetkin vaan on jotenkin itselleni no-no. Se tapa miten ne tekee ja toimii näyttää niiin kummalliselta tollasen hössöttävän setterin vieressä. En tiedä osaisinko edes käsitellä paimenta :D
PoistaHih, Dali <3
VastaaPoistaMä en oo juurikaan pohtinut tätä kysymystä, koska en voisi kuvitella enkä haluaisi ainakaan tällä hetkellä omistaa muita kuin collieita. Saa nähdä miten tulevaisuudessa, mutta kyllä mulla vahva veikkaus on, että tässä rodussa pysytään. :D Sileäkarvaista voisin kyllä harkita pitkäkarvaisen rinnalle.
- Amanda
Sileäkarvaiset on mun mielestä kauniita! Mutta en tiedä haluaisinko lopulta oikeasti collieta. Oon niin tottunut näihin settereiden rempseään asenteeseen, että ehkä paimenkoira ei ylipäätään siksi ole niin houkutteleva rotu.
PoistaJoo, mä taas en Dalia vilkkaampaa koiraa ja vielä kovempaa menijää haluaisi. Vaikka kyllähän nuo yleensä tästä iästä rauhoittuu aikuiseksi kasvaessa. Mutta on hyvä, että rotuja on niin paljon - jokaiselle koiraihmisille luulis löytyvän kyllä mieluinen rotu!
PoistaSaanen korjata pystykorvaryhmän kohdalta yhden asian, huskyt ei hauku :) Mutta yhestä herkkähaukkuisesta suomenpystäristä lähtee enemmän ääntä kuin neljästä huskysta... Eipä näitä ole jalostettu ilmaisemaan äänellään :)
VastaaPoistaTämä haaste pitäs ottaa itelläkin, kun kerkiäis paneutua ja miettiä :) Harmittaa kun elämä on niin hektistä ettei jouda blogia ylläpitämään niinkuin haluais!
Heh, siksi yritinkin kirjoittaa että "monet" ovat haukkuherkkiä! :D Huskyistä olenkin kuullut että ne eivät hauku, mutta rotu itsessään ei ole minun tyyppinen. Isovanhempien suoomenpystykorvista oon varmaan saanut jotain traumoja... :'D
PoistaTätä oli hauska tehdä, suosittelen!
Kurko joskus saattaa haukahtaa, mutta se itekki jää sitä kuuntelemaan ja saapi jonkun pöpikohtauksen että vitsi miten hauska ääni :D meidän jaro-vainaa oli ihan mahoton haukkumaan, se oli tasan niin pystykorva kuin voi olla. se hiljeni kun häkin verkkoon vietiin suihkepullo. mökillä se ei haukkunu, paitsi yöllä kun metänelukat heräsi kuljeskelemaan - se hälyytti myös karhun joka oli noin 100m päässä mökistä :D Huskyt ois vaan hiljaa töllöttäny sitä että kuki se siellä..
PoistaHehe samaa piti tulla kommentoimaan, että kyllä mie sulla pokaalin ostan jos saat meidän koirat haukkumaan :-D Ulvovat kyllä, mutta ainakaan meidän omista ei lähde pihaustakaan vieraille ihmisille :-D
VastaaPoistaTuo on muuten yksi asia mikä on pistänyt myös silmään paimenissa. Niitä jalostetaan osaa niin järkyttävällä tahdilla, että on tullut todella heikkohermoisia. Ausseissa oon myös törmännyt agressiivisiinkin jopa, mikä on ehdottomasti niiden kohdalla kiellettyä. Tosin en ihmettele, kun tuntuu, että tänä päivänä on niin paljon kasvattajia jotka eivät oikein viis tunnu veisaavan siitä minne se koira myydään kunhan rahat tulee.
Heli on kyllä niin <3 Posse ja Karmahan ovat noiden mun tyttöjen velipuolia :-)
No minä arvasin että joku siihen puuttuu :-D Tiedän että huskyt on hiljaisia, mutta muuten se rotu ei ole sellainen että sopisi omaan käteeni. Kyllä mun settereistä lähtee varmasti enemmän ääntä mitä haskeista, mutta ehkä mun päähän on juurtunut ajatus ulkotarhassa leukojaan louskottavista metsästyspystykorvista. Maalla kun olen varttunut, niitä on ollut melkein joka taloudessa.
PoistaPaimenten tilanne kyllä kuulostaa välillä ikävältä, mutta mulla ei ole siitä tietenkään mitään faktaa. Setterit on vaan niin (tyhmän)rohkeita ja meneviä, että olisin varmaan pulassa jos hihnan päässä olisikin alusta-arka paimenkoira.
Lindan lauma on kyllä hauska :)
Haha pakko oli mainita :-D Mutta kyllä varmasti monet mieltävät sen pystykorvan siihen tarhan perällä räkyttävään metsästyskoiraan. Kyllä meilläkin monet ovat ihmtelleet, kun ensimmäistä kertaa ovat kylään tulleet et miksei meidän koirat puhu yhtään ja mitään. :-D
PoistaNiin no mikä sitten ikinä määritelläänkään faktatiedoksi ja mikä ei. Itse pyörin aika aktiiviseen etenkin australianpaimenkoira piireissä ja pitkään oon pyörinyt. Meille kun tuli ensimmäinen aussie niin eivät monet todellakaan tienneet, että sellainen rotu on olemassa. Aussien kysyntä on tuntunut räjähtävän ihan pienessä ajassa ja itse oon törmännyt pariin tapaukseen joissa on selvästi jalostettu vain äkkiä pentueita ja äkkiä myyty eteenpäin. Sitten kun sen koiran energiamäärä onkin suurempi, mitä on haluttu ja tahto voimakkaampi, mitä odotettu niin ne koirat on koulutettu aikalailla sieltä missä aitaa ei edes ole. Tai sitten ne toiset on pistetty vaan häkkiin ja ihmetellään miksi niistä on tullut räyhiä. Samaa olen kuullut bortsuista! Oon pariin törmännyt jotka ovat bortsun ottaneet hetken mielijohteesta ja sitten sen koiran kanssa on oltu kusessa, kun sen pää onkin vaatinut enemmän aktiviteettia. Kurjaa! Toivottavasti ihmiset ymmärtäis niin jalostajat kuin pennun ostajat panostaa siihen terveyteen ja pääkopan sisältöön ja siihen, että perehdyttäis kunnolla rotuun. (Hmm pieni "avautuminen" :-D)
Mutta kyllä niitä tyhmän rohkeita paimenkoiria on. Meiltä löytyy yks oikein luupää. Viime kesänä vanhempieni pihassa oli kyy niin eikös tämä järjenjättiläinen ahdistanut sen porteiden nurkkaan ja haukkunut viimeiseen asti. Oli menty komentamaan pois sieltä niin tulikin jo, mutta heti ko käärme liikahti niin syöksyi takaisin sanomaan vielä viimeiset sanat.
Kyllä siis kun oikeasti löytää hyvän ja tarkan kasvattajan niin harvemmin sieltä arkailijoita tulee. Tosin tietty aina joka rodussa niitä tulee silloin tällöin eli ei voi minkään kohdalla sanoa ei koskaan. :-)
Ja kyllä siinä on ihminen koirinensa oikein mahtava paketti jos niin voi sanoa :-)
Oon muuten samaa mieltä tuosta että on paljon pelokkaita ja arkoja paimenia. Ja varsinkin niitä bortsuja, ja vielä suurimmaksi osaksi nimenomaan tokopuolella. Tokopuolella myöskin muutama aussie jonka olen nähnyt treenaavan- aivan kauhusta kankeina koko koirat. Toki en tiedä johtuuko niiden käytös pääkopasta vai koulutuksesta, mutta tulee todellakin sellainen olo että ei koskaan. Näitä muotipaimenia jalostetaan niin kovaa vauhtia että kaikkeen ei voi panostaa. Ja valitettavasti se luonne kärsii siinä kun halutaan ehjiä harrastuskoiria. Ja en tiedä onko bortsuilla vähän ns. näytettävää kun ne nyt sattuu tuolla harrastusten kärjessä keikkumaan.
VastaaPoistaTuo cockerspanieli on sellanen vähän takaraivossa jyskyttänyt, sellainen käyttölinjainen olis aika mainio. Mutta vielä toistaiseksi olkoon se lagotto se number one. Kasiryhmä noin pääsääntöisesti miellyttää eniten tällähetkellä.
En itsekään ole tutustunut paimeniin kovinkaan tarkasti, eikä mulla ole faktaa. Mutta just omien havaintojen perusteella on aika paljon arkoja paimenia, jotka saattaa yhtäkkiä kesken treenin lamautua toimintakyvyttömäksi.
PoistaKäyttölinjaiset spanielit ylipäätään on aika veikeän näköisiä. Musta on vaan ikävää kun rodut jakautuu kahtia - kuten settereillekin on käynyt. Kasiryhmä oli ennen mulle jotenkin "hyi", mutta olen saanut tutustua kivoihin koiriin. Onneksi! Vesikoiratkin on ulkonäöltään niin hauskoja, mutta en ole sen paremmin niihinkään tutustunut.
Cockeri on loistovalinta! Hihi ;)
VastaaPoistaNo olishan se! Koiralla pitää olla iiisot korvat ja turkki mitä rapsuttaa. Viimeistään kun oon vanha mummo enkä jaksa enää settereitä taluttaa niin hankin cockerin XD
PoistaMä haluun kans cockerin joskus. Turbot kiinnostais enemmän, mutta ei mulla sellaselle varmaan ole metsästyskäyttöä tarjota joten pitäis varmaan sit näyttelylinjasis pysyä. Bourbonnaisit on kans hauskoja, ne taitaa olla luonteeltaan aika bretonimaisia, ainakin ne on olleet mitä oon tavannut.:D
VastaaPoistaMä oon muutaman bourbonaisin tavannut, mutta en kovin hyvin tunne rotua! Bretonitkin on ihan sympaattisia, isovanhemmillani on ollut niitä ja lapsena sain viedä niitä mätsäreihin :D
PoistaKieltämättä kaikissa muissa olen eri mieltä mutta Shapendoes olisi kyllä pätevä! Tosin itsellä se ei FCI 1 menisi kyllä ensimmäiseksi. :D
VastaaPoistaPaljonhan näissä suosituissa harrastuspaimenissa on arkuutta, huonoa hermorakennetta, liikaterävyyttä jne. mutta kun saa roduomaisen huolellisesti jalostetun yksilön niin on ne vain niin päteviä. Toki samaa on myös muissa roturyhmissä.
Teininä sitä haaveili omasta agilitypaimenesta, mutta nyt vaan tökkii koko ryhmä :D Yleisesti paimenten halututkin ominaisuudet ei jotenkin kohtaa omia tarpeita, tuo kuvassakin esiintyvä heeleri on avomieheni vanhempien koiruus ja se on kyllä niin eri maailmasta kuin setterit. Toki paimenissa on rotujenkin kesken paljon eroa mutta silti. Ihan liian tarkkaavaisia ja teräviä otuksia mun makuun! :D
Poista