Näin me näytään pimeässä

Kun tänään lähdettiin hämärtyvään metsään lenkille, päätin napata muutaman kuvan meidän lenkkivarustuksesta. Hertalle ei ollut aluksi tarkoitus hankkia taikaviittaa ennenkuin se on täysikasvuinen. Tulin kuitenkin toisiin ajatuksiin, kun en erottanut pentua maastosta tarpeeksi hyvin. Onneksi kaupat on pullollaan näitä halpisliivejäkin, ja muutamalla eurolla saatiin heti turvallisempi olo lenkkeihin.

Me harvemmin lenkkeillään hihnassa saati "ihmisten ilmoilla", mutta huomioliivit ovat silti tärkeitä. On mukava nähdä kunnolla missä koirat menevät, sillä yllättävän hyvin ne sulautuvat maastoon. Nita tekee välillä tosi laajojakin luoveja, niin oranssi liivi on helppo bongata puiden välistä.



Liivit ovat olleet myös hyvä varustus hihnalenkeille, joita ollaan tehty Hertan harjoittelun vuoksi. Liivien lisäksi molemmilla koirilla on hurtan heijastavat pannat. Hertan oma on todella vanha kirppikseltä aikanaan hankittu Hurtta Collectionin puolikurkkari. Olen koiratarvikkeiden suhteen aika nuuka, enkä viitsi kasvavalle pennulle hankkia väliaikaisia vermeitä. Tämä ajaa kuitenkin asiansa loistavasti, ja on ollut aikanaan käytössä Nitallakin. Nitalle taas hankin Hurtan lifeguardpannan syksyllä alennusmyynnistä. Pinkkinä, tietenkin.

Meidän varusteet ei yhtään matchaa toisiinsa, mutta yritän olla ajattelematta asiaa :D Tärkeintä on kuitenkin näkyvyys ja turvallinen ulkoilu. Näiden vermeiden lisäksi meiltä löytyy myös vilkkuvat valopannat, mutta en ole kovin innokas niitä käyttämään. Pannat olivat loistavat vanhempieni luona vieraillessa, jossa koirat voi päästää suoraan ovesta ulos. Välkkyvien pantojen avulla näkee hyvin missä koirat juoksevat pimeässä pihassa.



Saatiin yksi päivä ohiajavalta pyöräilijältä kiitosta hyvästä näkyvyydestä, ja silloin ajattelin että voisin kirjoittaa aiheesta blogiinkin. Pakko kyllä myöntää, että oma näkyvyyteni on todella heikko, kun takista löytyy yksi heijastin. Onneksi koirat kuitenkin loistavat tuolla pimeässä. Oman auton myötä olen tajunnut heijastimien tärkeyden, ja kironnut useasti yhtäkkiä eteen ilmestyviä tummia hahmoja.

Seuraavaksi täytyy hankkia itselle otsalamppu, sillä päivät ovat kamalan lyhyitä. Metsissä on ikävä tarpoa kun päivä alkaa hämärtyä.