Tamminäyttely

Tämä vuosi koiraharrastusten osalta starttasi viikonloppuna Kajaanin tamminäyttelyssä, johon olin ilmoittanut Nitan lauantaina järjestettävään agilityn iltakilpailuun. Sunnuntaina esitin Luken rotukehässä. Takana on 800km autossa istumista ja kotona on ollut oudon hiljaista kun Luke jäi Kajaaniin omistajansa Sannan luo. :)

Lauantaina lähdettiin todella aikaisin matkaan, vaikka kisat alkoivatkin vasta kuuden jälkeen. Tavoitteena oli 5kk kistauon jälkeen että Nitalla olisi kivaa ja se oikeasti tekisi radalla sillä samalla vauhdilla mikä joskus on ollut. Ja kyllähän se teki! Olin niin iloinen että koira paineli radalla menemään täysillä. Itse sähläsin ohauksen kepeille ja koira juoksi ohi, tästä K. Lopussa myös hoputin koiraa ja se tuli toiseksi viimeisestä välistä ulos joten siitä 5. Yliaikaa oli n. 5 sekuntia, johtuneen tuosta keppisähläyksestä. Tässä kuitenkin videotodiste meidän menosta:



Sunnuntaina suunnattiin takaisin pallohalliin heti yhdeksältä, sillä Luken kehä alkoi kymmeneltä ja englanninsetterit oli ensimmäisenä. Luke oli hallissa vähän vaisu, ja olisi tahtonut häkkiin piiloon. Yritin saada koiraan reippautta, mutta ei se kehässä sädehtinyt ihan niinkuin tiistain näyttelytreeneissä. Avoimen luokan uroksissa oli Luken lisäksi kaksi muutakin koiraa jotka olivat aika reilusti Lukea suurempikokoisempia. Tuomarina oli Joanna Pronin (joka antoi Nitalle ERIn syksyllä!) joka mittasi koiran ja tuomiona oli että liian pieni, ja laatuarvosana laski HYVÄän.

Arvostelu:
"Pienikokoinen, sukupuolileima saisi olla vahvempi. Oikealinjainen ja ilmeinen pää. Hyvä kaula ja ylälinja. Riittävät kulmaukset, jyrkkä lantio. Riittävä rintakehä. Liikkuu hyvin, takaa hieman ahtaasti. Oikea karvanlaatu. Miellyttävä käytös. Koon takia palkintosija H."

Kuva: Kati Mäkeläinen

Joulun odottelua ja agilityä.

Eilen oli viimeinen agilityn alkeiskurssikerta Luken kanssa. Suoritettiin kaikki kurssin aikana läpikäydyt esteet,, ja Luke teki kaiken niin taitavasti. Se osaa esteet todella hyvin itsenäisesti sillä kaikki on opetettu namialustan avulla. Luke jopa riehaantui ja suoritti esteitä itsekseen ja tuli tyytyväisenä mun luokse "Kato kun mä osaan ihan ite!" -ilmeellä :D

Kouluttajakin sanoi että Lukesta tulisi hyvä agilitykoira, kun sillä on tosi hyvä tekniikka hypyissäkin, ja se on todella nopea oppimaan. Tehtiin lisäksi vielä kolmen esteen ratapätkä, ensin rengas, mutkaputki ja pussi jonka jälkeen muuri, pussi ja putki. Lukella oli niin paljon vauhtia että en meinannut ehtiä ohjaamaan sitä millään, etenkin kun herralla taisi olla kiire namilautaselle. Nykyään se malttaa suorittaa esteetkin ennen namialustaa, sillä aluksi se yritti suorinta reittiä alustalle.. Lukea on niin helppo motivoida ruualla :)

Muuta ei ole juurikaan tullut tehtyä koirien kanssa. (paitsi perus lenkkeilyä maastossa.). Lukeen voi nykyään täysin luottaa kun sitä pitää vapaana. Se juoksee muun lauman kanssa pitkin metsää ja käy usein moikkaamassa. Autoon se hyppää kiltisti ja autosta se juoksee kiltisti oven taakse. Laumalla on ollut kyllä paljon vaikutusta Luken käytökseen! Ulkona sitä ei vielä uskalla pissattaa vapaana, sillä liian energisenä Luke  luultavasti viihdyttäisi itseään juoksentelemalla pitkin naapurustoa :D

Väsyneitä naamoja lenkin jälkeen:

Nita

Moona

Luke (joka jaksais vielä toisen samanlaisen lenkin.. :D)

Yritä nyt itse päästä nukkumaan..

"Tehtäskö jotain? t: Nita"

little things

Moona on ollut toipilaana muutaman viikon, sillä koiralta leikattiin 26.11 nisäkasvain sekä kohtu. Ensimmäinen päivä leikkauksen jälkeen oli varsin epämiellyttävä niin Moonalle kuin meillekin, mutta onneksi koira voi jo hyvin ja tikitkin voidaan poistaa :) Leikkaus ja parantuminen on sujuneet ilman ongelmia.

Luken kanssa ollaan käyty joka viikko agilityn alkeiskurssilla, ja se osaakin jo hienosti hypätä niin maksi-kokoisen hypyn kuin renkaankin, mennä putkeen ja pussiin sekä suorittaa pituusesteen. Ajattelin aluksi, ettei tuo opi mitään ainakaan ensimmäisellä kurssilla, mutta Luke on osoittautunut oikein päteväksi agilitykoiraksi. Voi sitä riemun määrää nykyään kun mennään treeneihin! Viimeviikolla se saikin ihan järkyttävän hepulin, kun suoritettiin hyppyä ja putkea peräkkäin. Lopulta Luke kävi niin kierroksilla ettei enää keskittynyt ja juoksenteli ympäriinsä.. Tällä viikolla se kuitenkin suoritti tosi loistavasti molemmat esteet: sillä oli hyvin intoa mutta jaksoi kuitenkin keskittyä.

Luke hakeutuu erittäin hyvin namialustalle, joten sille on ollut helppo opettaa esteitä! Paikallaoloon tarvitaan vielä paljon treeniä sillä hallissa se ei millään meinaa malttaa odottaa. Aluksi Luke myös riehui ihan älyttömästi hallissa, pyrki lähinnä leikkimään kaikkien muiden kanssa. Treenaaminen on tuottanut kuitenkin tulosta ja nykyään Luke menee jopa makoilemaan omaa vuoroa odottaessaan ja kuuntelee todella nätisti minua.

Kajaani KV lähestyy, ja näyttelytreenejä olen tuolle yrittänyt pitää. Luke keksi yhtäkkiä että seisominen on ihan kamalaa, ja alkaa pyöriä levottomasti jos sitä asettelee. Uros osaa kuitenkin jo melko hyvin seisoa vapaasti, mutta haluaisin että se tottuu myös asetteluun. :)

Luke koirapuistoilemassa

Nitaa nukuttaa

Moona leikkauksen jälkeen. Misty ja luke vartioi! :)

kuulumisia

Oon tässä muutaman viikon ajan kokeillut kuvailla tuolla mun 60D rungolla videoita koirien touhuista. Ensin oli ajatuksena kuvata jonkinlainen päivä videona juttu, mutta se vähän sitten jäi. :D Luke on ollut nyt kaikilla lenkeillä vapaana, ilman liinaakin. Tulee hyvin luokse ja hyppää lenkin jälkeen mukisematta autoon.

Maanantaina oli toinen Luken agilitykerta, ja tutustuttiin tällä kertaa renkaaseen sekä jatkettiin putken harjoittelua. Kokeiltiin aluksi ns. vauvarengasta, eli pelkkä rengas joka oli maantasalla. Luke teki tavalliseen neutraaliin tapaansa, ja kokeiltiin heti oikeaa minirengasta. Senkin tuo suoritti loistavasti, vaikka pääseekin oikeastaan kävellen läpi. Hyppytekniikkaan se tarvitsee valtavasti treeniä, ennenkuin sille voi nostaa edes rimoja korkeammalle.

Putken Luke on tajunnut jo todella hyvin, ja lisäsin itsekin vähän vaustia. En huitanut tälläkään kertaa käsillä, ja namin se sai putken päähän jätetyltä alustalta. Sain Lukeen kivasti intoa ja vauhtia kun juoksin vähän itsekin. :) Siitä leivotaan vielä hieno agilitykoira!

Luke the agilitykoira

Eilen starttasi Luken agilityn alkeiskurssi PAWSin hallilla. Luke oli kovin levoton aluksi ja yritti tehdä tuttavuutta ihan kaikkien kanssa, mutta palkkasin sitä aina kontaktista. Loppua kohden se jo alkoi tajuamaan ettei se pääse muiden kanssa leikkimään. Ajattelin ottaa tavaksi, ettei hallissa leikitä muiden kanssa vaan keskitytään treenaamiseen :) Halliin alkoi kuitenkin kerääntymään todella paljon koiria ja sai uroksen taas tosi levottomaksi.

Ensimmäisellä kerralla treenattiin siis hyppyä ja putkea. Luke ei aluksi tajunnut namialustan ideaa, ja se hakeutui todella paljon minun luokseni. Täytyy harjoitella kotona tuota namialustaa ja irtoamista kun niitä alkeiskurssilla käydään paljon läpi. Hypyn kanssa ei ollut kummempaa ongelmaa, Luke meni nätisti aitojen välistä ja tajusi jopa hypätä riman yli, joka oli asetettu minikorkeudelle.

Putken kanssa ei ollut mitään ongelmaa. Luke on todella rohkea kaikissa tilanteissa ja putkeenkin se sujahti ilman sen kummempia houkutuksia! Kouluttaja ehdotti etten ohjaisi koiraa ollenkaan, vaan antaisin sen keskittyä vain esteeseen, ja palkkion saisi aina namialustalta. Näin Luke alkaisi paremmin hakeutua itse esteille, ja ohjaus otettaisiin myöhemmin mukaan.

Olin ajatellut listata vähän tavoitteita tuolle kurssille, sekä suunnitella etukäteen miten treenattaisiin mitäkin esteitä mutta se tuntuu yhtäkkiä todella vaikealta. En ole koskaan ollut oikeastaan kunnollisella alkeiskurssilla, eikä mulla ole oikein mitään hajua miten kannattaisi toimia. Ehkä me vaan mennään kurssilla kouluttajan neuvojen mukaan, ja kehitellään jotain suunnitelmaa sitten alkeiskurssi 2.





Kuvat viimeviikolta :) Nyt täällä on jo lumi maassa..

Kuvasaastetta

Tänään pyörähdettiin koirapuistossa Emman ja koirien kanssa. Mä olin ajatellut ottaa mukaan vain Luken, sillä se on paljon sosiaalisempi kuin Nita. Emmalla on 3kk ikäinen belgipentu, enkä halunnut että Nita säikäyttää pienokaista. Viimehetkellä päätin kuitenkin ottaa neidinkin mukaan, saisihan koiran aina autoon jos se ei osaisi pennun kanssa käyttäytyä.

Puistossa Nita kuitenkin innostui leikkimään Piuhan kanssa, ja ne juoksivat hyvän aikaa toistensa perässä ja painivat. Olin niin ylpeä Nitasta kun se osasi käyttäytyä pienen pennun kanssa! Lukella oli ihan liikaa virtaa, ja se vain juoksi ympäri puistoa eikä huomannut muiden koirien olemassaoloa :D Lopulta se teki hieman tuttavuutta muutamaan snautserineitiin, mutta sai aikamoisen äkkilähdön kun erehtyi lähentelemään liikaa..

Ollaan käyty tämän viikon aikana useasti hihnalenkillä ja Luke on selvästi kehittynyt! Aluksi se aina vähän kiskoo mutta osaa jo ihan hyvin kävellä hihnassa. Välillä pitää vähän muistuttaa vieläkin. Ihmisten ja koirien kanssa ohitustilanteet ei suju niin mallikkaasti, mutta pikkuhiljaa. Luke vaan tahtois olla iiiihan kaikkien kaveri!   Koira on myös selvästi saanut vähän lihaksia ja massaakin. Saisi vain lihota vielä pari kiloa niin ei näyttäisi niin aliravitulta. Taitaa olla ihan settereiden yleinen ongelma, etenkin nuorilla koirilla. Meillä on kaikki olleet tuon ikäisinä kamalan laihoja vaikka ruoka on maistunut paremmin kuin hyvin. Ihme otuksia!

Piuha, Nita ja Sokka

Piuha ja Nita

Luke.

Nita ja Sokka

Hirviölapsi!

Luke. On se vaan niiiiin hieno! ;)

Puistossa oli ihana auringonpaiste! Harmi vaan että se muuttui räntäsateeksi juuri kun lähdettiin..

Perusharjoituksia ja osteopaattikäynti

Muutamat on kyselleet Lukesta, joten tässä vähän lisää taustatietoja uroksesta :) Luke on siis viralliselta nimeltään  Ørnevatnet's Skywalker. Luke on tuotu Norjasta, eikä koira ole suomen rekisterissä. Jos kuitenkin kiinnostaa, koiranetistä löytyy Luken velipojat Jazzi & Jens.

Luke on todella vilkas ja energinen setteri. Ollaan harjoiteltu ihan perusjuttuja, kuten katsekontaktia. Ensimmäisenä opetin tuolle naksuttimen, sillä itse tykkään käyttää sitä apuvälineenä koulutuksessa. Luke on melko kovapäinen ja kokeilee useasti rajojaan. Sisätiloissa se on kuitenkin tosi kuuliainen ja tottelee ihan hyvin :) Luke on vähän huono keskittymään, ja se haluaa tehdä miljoonaa asiaa samaan aikaan. Ihan niinkuin Nitakin tuon ikäisenä. Ilmoitin koiran agilityn alkeiskurssille, ainakin Nitalle agility auttoi tuohon keskittymisongelmaan tosi hyvin.

Luke

Luke on myös tottunut aika hyvin ympäristöön, ja osaa jo rentoutua. Se on ottanut minusta suuren turvan, heti ensimmäisestä päivästä lähtien. Luke seuraa minua ihan kaikkialle kuin hai laivaa, ja aluksi se itki perääni kun menin esimerkiksi vessaan tai suihkuun. Nyt se on onneksi lopettanut itkut, ja odottaa kiltisti oven takana. Maanantaina uros jäi itkemään perääni kun lähdettiin Nitan kanssa agilityyn. Tiistaina se jo oli ottanut lähtöni rauhallisemmin ja tehny tuttavuutta muiden perheen ihmisten kanssa. Toivottavasti Luke on tajunnut että tulen kyllä takaisin aikanaan.

Nita the koirapuistovahti :D

Tänään totutin Lukea myös tarhaan, sillä meillä koirat on päivisin häkeissä. Siellä ne viihtyvät hyvin työpäivän ajan, kun saa seurata naapuruston elämää. Luke vietti häkissä noin kolme tuntia melko äänekkäästi. Hain sen pois vasta kun oli hiljaa, ja lähdettiin 3km hihnalenkille! Luke käyttäytyi hihnassa huomattavasti paremmin kuin aikaisemmin, vaikka kyllä se vieläkin kiskoi. Tällä kertaa sillä oli kuitenkin korvatin mukana ja sain siihen kivasti kontaktin. :)

Nita

Tiistaina oli Nitalla jälleen osteopaattikäynti. Neiti ei ole oireillut oikeastaan yhtään, ainakin treeneissä ja kisoissa se on tehny hyvin ja mielellään. Olen kuitenkin huomannut sen kirputtavan kylkeä sekä säärtä. Samoista selän viimeisistä nikamoista löytyi taas lukot ja alettiinkin pohtia mistä se voisi johtua. Lähetin osteopaatille samana päivänä Nitan kahden vuoden takaiset lonkkakuvat joista näkyy myös selkä.  Kuvasta näkyy että kaksi viimeistä lannenikamaa siirtyvät hieman, joten todennäköisesti rakenteessa on syy lukkiutumiseen sekä kirputtamiseen. Saadaan jatkaa kyllä agilityä ihan normaalisti niin kauan kun koira tekee mielellään, kunhan selkää hoidetaan. Selkä pitäisi myös kuvata, jos jotain häikkää tulee. :)

Nita

Mulla oli autossa mukana myös Luke, sillä tulomatkalla pysähdyttiin vielä Kurikkaan koirapuistoon. 20 minuuttia tuo juoksi ihan täysillä ympäri puistoa, ennenkuin ehti kuuntelemaan minua. Harjoiteltiin luoksetuloa, palkkasin koiran aina kun kävi luonani. Postauksen kuvat on eilen koirapuistosta otettu! Kuvat löytyy suurempina ja parempilaatuisena kuvagalleriasta, jos jotakuta kiinnostaa :)

Mätsäri ja koirapuistoilua

Sunnuntaina Kurikassa järjestettiin Match show, ja päätin lähteä sinne Luken kanssa. Viimehetkellä päätin kuitenkin ottaa Nitankin mukaan. Päivä oli todella sateinen ja mätsäri järjestettiin hiekkakentällä. Hienot valkoiset koirani olivat nopeasti kauniin ruskeita.... :)

Luke oli todella energinen ja olisi halunnut tutustua ihan kaikkiin. Jätinkin Nitan autoon odottelemaan, ja sinne neiti jäikin mielellään koska ulkona satoi. Luken kanssa kuljeskeltiin ympäriinsä ja yritin saada sitä rauhoittumaan. Mentiin kehään aika loppupäässä. Luke seisoi ihan nätisti ja antoi hyvin tuomarin tutkia itseään. Ravi ei kuitenkaan sujunut, Luke olisi mielummin vain laukannut ja pomppinut.. Ansaitusti saatiin sininen nauha.

Nita esiintyi hyvin kuten aina, olihan se hieman malttamaton seistessä ja koitti välillä tarjota peruuttamista. Saatiin punainen nauha. Nopealla vaihdolla hain autosta Luken sinisten nauhakehään, jossa se malttoi hyvin. Luke ravasi nätisti ja jaksoi seisoa. Ei kuitenkaan sijoituttu, mutta olin tyytyväinen että sain koiran ravaamaan :) Nitakin esiintyi punaisten kehässä varmasti ja juoksi tosi nätisti. Eipä neidillekkään tullut sen kummempaa menestystä. Tuomari ei tainnut settereistä kauheasti pitää, sillä punavalkoinen irlanninsetteri Soolo ja punainen irlanninsetteri Rolle eivät myöskään sijoittuneet.

Mätsärin jälkeen suunnattiin Taijan ja koirien kanssa Kurikan koirapuistoon, että Luke pääsisi juoksemaan ja leikkimään Soolon kanssa. Lukea ei kuitenkaan muut koirat kiinnostaneet kun se pääsi irti. Se vain juoksi juoksemisen ilosta puolisen tuntia ympäri koirapuistoa :D.. Nitaa ei kiinnostanut urosten kilpajuoksut pätkääkään, vaan neiti hienohelma istui mun jaloissa ja tunki kameran eteen..

Luke kehässä. Kuva: Heljä Keski-Lusa

Luke

Soolo

Nita

Luke

Nita, Luke, Soolo & Rolle :)

Syypää hymyyn

... on 2 vuotias englanninsetteriuros Ørnevatnet's Skywalker, tutummin Luke. Luke saapui tänään meille ja jää ainakin joksikin aikaa minulle harrastuskaveriksi. Ainakin tämä ilta on mennyt todella hyvin, eikä edes urosten välillä ole ollut mitään kummempaa. Nita on vähän hämillään, sillä Luke on täysin rakastunut tuohon neitoseen. Nita ei oikein arvosta uroksen liehittelyä ja iskuyrityksiä... :D Saatte seurata tästä lähin blogista viiden setterin elämää, hih. En malta odottaa, että päästään kunnolla harrastamaan!

Kävin tänään Seinäjoella ja pyörähdin Mustissa & Mirrissä, tarkoituksena ostaa Nitalle kaikkien hehkuttama Rukka -panta. Värit oli niin kivoja etten voinut vastustaa kiusausta ostaa myös Lukelle tuota ihanaa turkoosia pantaa... Hups!