Hertan kuulumisia

Follow my blog with Bloglovin

Hertta täytti keskiviikkona jo 15 viikkoa. Tämä ikä avasi meille ovet Mustin & Mirrin pentureffeille, jonne suunnattiin eilen illalla. Hertalla oli siellä hurjan kivaa. Vähän sitä jännittikin - kotona huomasin hilsekerroksen koiran turkissa. Käytöksen puolesta kuitenkaan ei vaikuttanut erityisen stressaantuneelta, vaan sinne se sujahti muiden pentujen sekaan painimaan. Eikä muistanut enää ihmisten olemassaoloa :D

Ollaan muutenkin tavattu niin paljon koirakavereita kuin mahdollista. Musta on oikein kuoriutunut koirapuistotäti - kunhan siellä vaan on tuttua seuraa. Myös Nita on päässyt muutaman kerran mukaan puistoilemaan, jos puisto on ollut tyhjillään. Nita on niin epäsosiaalinen uusia tuttuja kohtaan, mutta Hertan kanssa osaavat pistää puistossa painiksi. Siellä Nita ei pääse huitelemaan hajujen perään ja karkoittamaan Herttaa kannoiltaan.

Hertan "pikkuserkku" novascotiannoutaja Nova

Hertan kanssa aloitettiin viime viikolla myös pentukurssi kourakoulu Fiiliksessä. Ensimmäisellä kerralla harjoiteltiin paljon asioita joita kotonakin ollaan jo tehty - luoksetuloa, katsekontakia ja maahanmenoa. En olisi uskonut, että mun pieni pentu jaksaa keskittyä treenaamiseen hallissa jossa on muitakin koiria. Mutta niin vaan se teki töitä mun kanssa koko tunnin ajan! Meidän treenaaminen on kuitenkin tapahtunut pääasiassa kotona sisätiloissa, joten oli mukava huomata miten nopeasti pentu sopeutui uuteen paikkaan.

Pentukurssia on vielä jäljellä neljän kerran ajan, ja toivottavasti saadaan jatkossakin lisää hyödyllisiä vinkkejä meidän harjoitteluun. Monesti pentukursseja parjataan ihan turhaksi rahastukseksi, mutta meidän kurssi vaikuttaa tosi lupaavalta. Kouluttajalla on paljon tietoa, ja sain jo ensimmäiseltä kerralta kovasti ajateltavaa meidänkin treenaamiseen.

 Viime viikonloppuna täällä Seinäjoella oli perinteisesti Seinäjoki KV näyttely. Olin itse paikalla turistina ja kuvasin setterikehän. Paikalle oli myös saapunut Hertan kasvattaja sekä paljon sukulaisia molemmin puolin. Oli hieno nähdä livenä Hertan sukulaiskoiria.

Iltapäivästä ennen isoja kehiä kävin kotona hakemassa Hertankin näyttelypaikalle moikkaamaan kasvattajaa (siellä oli sopivasti vähentynyt koira- ja ihmismäärä). Uskomatonta, miten rohkea pentu mulla on. Sinne se käveli itse halliin ja reippaasti eteenpäin. Hetken tutustuttuaan isoäitiinsä Pihkaan, sujahti Hertta hänen häkkiinsä ja otti iltapäivänokoset keskellä näyttelyhälinää.

Hertta on ollut niin hieno pentu, ja olen siitä tosi ylpeä. Asiat ovat sujuneet todella hyvin. Huomenna mennään eläinlääkäriin toisille rokotuksille, ja sitten saadaankin jo osallistua koiratapahtumiin :)