Tamminäyttely 2015

Sunnuntaina hytistiin Kajaanin Tamminäyttelyssä, jossa Tuuli starttasi viralliset näyttelykehänsä. Tuloksilla ei tällä kertaa juhlittu, mutta arvostelu oli kuitenkin todella kiva joten avoimin mielin seuraavaan näyttelyyn. Setterit arvosteli Eeva Anttinen.

Seinäjoen näyttelyssä kaikki meni loistavasti, vaikka pelkäsin Tuulin reaktiota halliin. Nyt Kajaanin pallohallissa neiti kuitenkin pelkäsi enkä saanut siihen mitään kontaktia. Koira antoi tuomarin tutkia hyvin, seisoi paikallaan ja ravasi. Se ei kuitenkaan kantanut itseään yhtään, ja veti selkää köyryyn seistessä ja kaikki uteliaisuus sekä reippaus oli tipotiessään. Ja vaikka lämpötila oli pakkasella, Tuuli läähätti ja kuolasi jännityksestä. Pakko kyllä myöntää, että pallohalli on aika ikävä siinä mielessä että äänet kaikuvat hurjasti.

Arvostelu jäi Tuulin paperikansion väliin ja ehti jo matkata Jurvaan ennenkuin olin kirjoittanut sen ylös. Tuloksena kuitenkin JUN EH JUK1.

Ailigaslammen Biegga JUN EH JUK1

Kuvat ovat melko huonolaatuisia, mutta koittakaa saada selvää :)

Pyörähdin kehässä myös muutaman muun koiran kanssa, joista ensimmäinen oli 7kk ikäinen Fornjot's Menja, joka esiintyi pentuluokassa. Tuomari piti koirasta ja olisi halunnut tehdä siitä ROP-pennun, mutta koska se pelkäsi tuomaria niin kovin paljon oli tuloksena PEK 2.

Fjornot's Menja PEK 2

Esitin myös Tuulin veljen, viralliselta nimeltään Ailigaslammen Bolas. Bolas oli kokematon junioriuros, joka ei tahtonut seistä ollenkaan ja päätti istua koko ajan. Näin ollen tuomari pudotti laatuarvosanaksi JUN EH JUK2

Ailigaslammen Bolas, JUN EH JUK 2

Viimeisenä enkkuna vuorossa oli käyttöluokan narttu Fjornot's Freya, hieman kokeneempi kehäkettu. Tuloksena KÄY ERI KÄK1

Fjornot's Freya KÄY ERI KÄK1

Esitimpä vielä kaiken kukkuraksi ensimmäistä kertaa elämässäni gordoninsetterin, Loukasahon Destiny. Villi junioripoika, joka ei pelännyt mitään, vaan olisi mielellään halaillut ja pusutellut tuomaria. Tuloksena JUN ERI JUK1. Mielenkiintoinen kokemus, ja huomaa kyllä miten paljon helpompi tuommoinen vilkas ja rohkea koira on esittää verrattuna vähän arempaan ja kokemattomaan koiraan. Täytyy vain pysytellä kovana, kun taas pelokasta koiraa ei saa ihan parissa minuutissa rauhoittumaan.

Sellainen näyttelyviikonloppu se, ehkä ensikerralla paremmin. Tulokset eivät tietenkään huonoja olleet, vaikkei mitään suurempaa menestystä tällä kertaa tullutkaan :)

Kukkaistyttö

Nita saapui meille "hoitoon" maanantaina, kun mulla on vielä viikko lomaa jäljellä. Tarkoitus oli tietty reippailla ulkona, ja aurinkokin on näyttäytynyt kivasti. Maanantai-iltana kuitenkin tunsin että olen tulossa kipeäksi ja tiistaina olo oli karmea. Nita ei oikein tajua, miksi ollaan lähinnä kierretty korttelin ympäri. Olen yrittänyt keksiä sille kaikenlaista aivotoimintaa mutta onhan se nyt tylsistynyt. Niin tylsistynyt, että söi eilen illalla luun. Nita syö luita vain jos joku muu koira haluaa myös syödä, ja yksin ollessaan sille ei kelpaa edes possunkorvat.

Tänään innostuin kuvaamaan sisätiloissa, kun ulkona ei kamera ole päässyt laulamaan.

Ja koska BTS -kuvat on parhaita, tässä pieni kooste :D
 

Lisäksi kuva meidän "studiosta". Valona toimi Ikean erittäin kirkkaalla lampulla varustettu pöytälamppu koiran vasemmalla puolella ja heijastimella avasin varjot vasemmalta puolelta. Loput photoshopissa :)
 

Kiinnostaisiko lukijoita enemmän koirien valokuvaamiseen liittyvät jutut? En toki ole ammattilainen, ja olen oppinut kaiken pääasiassa itse kokeilemalla. Työskentelen tällä hetkellä valokuvastudiolla, joten sieltä varmasti opin lisää taitoja. :)

Hamsteripulinaa

Vaikka blogin pääpaino onkin koirissa, halusin tulla jakamaan kuvia tuosta pienestä otuksesta! Hamsterista on tullut pikkuhiljaa rohkeampi, vaikka ehdin jo kirota ettei se koskaan totu ihmisiin. Ei sitä toki vieläkään voi pitää kädessä, mutta otus kipittää utealiaana aina tarkastelemaan ympäristöään kun olemme kotona. Hamsteri ei edes säiky, kun sen touhuja menee katselemaan vierestä :)





Ostettiin hamsterille joululahjaksi kiipeilyteline, kun sitä ei tuntunut kaivelu enää kiinnostavan. Se roikkui koko ajan katossa, ja putosi sieltä ikävän näköisesti ruokailutasolle (sen päältä pääsi kiipeilemään kattoon). Nyt on turvallisempi vehje kiipeilyharrastukselle, kun alla on pehmeää purua eikä pudotus ole niin iso.



Tässä vielä kuvaa asumuksesta, jonka sisustus on melko paljon muuttunut. Toki toinen taso on edelleen paikallaan. Digikuvauskirja on päässyt kannen painoksi :D



Joulun alla otettiin myös joulukorttikuvia Porosta, joten laitetaas se tännekkin. Ilman tekstiä, kun joulu meni jo :)



Ihan mielenkiintoista välillä kuvailla pientä otusta, mutta lasin läpi se on tosi hankalaa heijastusten yms. naarmujen takia.