Arkitouhuja

Innostuin eilen illalla väkertämään blogille uutta ulkoasua. Mielestäni siitä tuli ihan kiva, ja yleisilme on nyt vähän freesimpi. Olen yleensä tilannut bannerit joltain muulta, mutta eilen päätin lähteä itse yrittämään. Photoshop on kuitenkin ihan hyvin hanskassa - olenhan käyttänyt sitä myös valokuvastudiolla työskennellessäni päivittäin. Paljon on vielä opeteltavaa bannereiden suhteen, mutta tästä se lähtee! Nyt blogiin mahtuu hitusen suurempiakin kuvia, ja musta se on ainakin tosi kiva juttu :)



Meidän arki on ollut nyt melkoisen hiljaista. Nita aloitti juoksun viime viikon perjantaina, ja olemme joutuneet jäämään treeneistä pois. Hertakin tokot loppuivat juuri samoihin aikoihin, joten minulla on ollut ihan liikaa vapaa-aikaa arki-iltaisin :D



Onneksi edes seuran näyttelytreenit pyörähtivät käyntiin, ja käväistiin Hertan kanssa siellä harjoittelemassa. Oli tosi mukavaa, ja saatiin harjoiteltua ravaamista oikein urakalla. Saatiin paljon kehuja siitä miten hyvin tuo napero osaa jo seistä paikallaankin :) Sitä en viitsinyt kamalasti edes treenata, koska se on selkeästi Hertan mielestä tylsää. Haluan, että se oppisi nauttimaan esiintymisestä, ja tehdä näyttelyistä tosi kivoja juttuja.

Muuten ollaankin vaan keskitytty ulkoilemiseen. Viikonloppuna tehtiin pari pidempää lenkkiä, ja koirat nauttivat vapaanaolosta. Saatiin niiltä myös hyvin OFF-nappi päälle, ja molemmat makasivat eilen ihan raatona pitkin asuntoa. Tavattiin myös loppuviikosta Hertan kanssa pieni huvkypentu, ja voi että koirilla oli mukavaa.



Arki on sujunut oikein kivasti, ja otin itseäni niskasta kiinni Hertan hihnakäyttäytymisen suhteen. Se ei onneksi ole mikään ihan hirveä veturi, mutta alkulenkistä korvat katoaa ja kaikkialle pitäisi sinkoilla. Eilen kokeilin ottaa naksuttimen mukaan, ja voi että Hertta oli hyvin kuulolla! En tiedä, miksei se ole reagoinut minuun tai kehuihin, ei edes herkkuihin. Naksuttimen voimalla koira heräsi ihme horroksestaan, ja sai aika hyvin ideasta kiinni. Päästiin molemmat hyvällä fiiliksellä lenkiltä kotiin, kun ei tarvinnut kiskoa, pysähdellä ja vaihtaa suuntaa tai muutenkaan torua.



Hertta tapasi ensimmäistä kertaa myös riistaa, kun suuri rusakko ampaisi juoksuun ihan sen nenän edestä. Siinä vaiheessa huomasin että pilli oli jäänyt kotiin ja menin vähän paniikkiin. Huusin koiraa luokse ja suureksi yllätykseksi SE TULI! Pidettii ihan hullut bileet. Hertta on vielä niin kömpelö, ettei se varmaan pysynyt lumisessa metsässä jänön perässä. Loppulenkistä oli pakko pitää koiraa hihnassa, kun se oli ihan haltioitunut tapahtuneesta. Hertta kulki nenä maassa hajujen perässä, eikä kuunnellut yhtään. Ei se lähtenyt minun läheltäni minnekkään, mutta oli ihan kuuro. Seuraavana päivänä Hertta taas oli samassa paikassa ihan oma itsensä, kuunteli, pysyi lähellä eikä yrittänyt jäljestää pupua. :D

Toivottvasti tykkäätte myös tälläisistä arkisista höpötyksistä kera kuvaoksennuksien! Säästelen yleensä lenkkikuvia ihan muiden tekstien kuvituksiin, mutta halusin tulla jakamaan teille nämä.

Minusta olisi myös hauska kuulla, millaisia postauksia tykkäisitte lukea? Toivepostauksia saa heittää kommentteihin, jos sellaisia on mielessä! Mulla on pari ideaa takaraivossa muhimassa, ja alan niitä pikkuhiljaa toteuttamaan..

Open Show 2016

Kuva: Taija Linna, www.setteri.com

Perjantaina ajettiin Lahden Cumulus hotelliin, koska lauantaina oli Hertan ensimmäinen näyttely! Automatka sujui hyvin, samoin hotelliyö. Koirat nukkuivat mukavasti, minä en niin mukavasti. 90cm leveä sänky jaettuna kahden setterin kanssa ei ole kovin toimiva :D Lauantaina en saanut edes herrrkullisen näköistä hotelliaamiaista alas, kun jännitin niin kamalasti. Ajettiinkin jo hyvissä ajoin näyttelypaikalle, jossa seurattiin punavalkoisten kehää.

Punaisia irlanninsetteripentuja oli ilmoitettu näyttelyyn kuusi, mutta kaksi pentua oli jäänyt pois. Hertta kilpaili 5-7kk ikäisissä nartuissa. Luokassa oli myös toinen pentu. Hertta esiintyi hyvin ja malttoi seistä paikallaan. Ravissa meinasi askel nousta laukalle ja mentiin välillä kahdellakin jalalla. Tuomarina ollut Sean Rose (UK) oli hyvin ymmärtäväinen ja huumorintajuinen näitä settereitä kohtaan. Jännitin kehässäkin niin paljon, etten muista siitä juuri mitään. Ihan kuin en koskaan ennen olisi ollut koiranäyttelyssä.. :D 

"A very pretty 6,5 month old, very well proportioned for her age, very racy in outline, lovely neck and shoulders, very typical of her age. Nice bend of stifle and moved as she should do, she has lots of promise. Excellent." PEN 1, KP, ROP-pentu & BIS2-pentu!

Meillä oli ihan mielettömän mukava päivä, ja tuloksetkin olivat huikeat. Saatiin palkinnoksi yli 20kg koiranruokaa ja järjetön määrä herkkuja. Pieni punainen on hyvin väsynyt pitkästä näyttelypäiästä, ja on nukkunut koko sunnuntaipäivänkin. Olen niin ylpeä ja onnellinen tuosta koirasta ♥

Tein vielä videonkin meidän reissusta, pätkiä tuli lopuksi aika vähän kun ajomatkoilla ei tullut juurikaan kuvattua.

Ystävänpäivätoivotus

Ihanaa ystävänpäivää kaikille blogin lukijoille! :)

Ajatuksia meidän treenaamisesta

Olen satunnaisesti kirjoitellut itselleni vihkoon ylös ajatuksia treeneistä, ja ajattelin jakaa jotain tänne bloginkin puolelle.

Hertan pentutoko loppui tällä viikolla, ja nyt on ainakin yli kuukauden tauko ennen kuin seuraava kurssi mahdollisesti alkaa. Ihan hyvä näin, sillä pentukurssilta jäi paljon opeteltavaa mieleen. Saatiin paljon hyviä vinkkejä harjoitteluun, ja itselläniki on hyvä motivaatio päällä. Saa nähdä milloin jatkamme taas ohjattuun tokoon, koska seuraavaksi vuorossa olisi jo jatkokurssi. Sitä ennen neiti saa kuitenkin vähän kasvaa, ja treenataan kotioloissa liikkeitä "paremmaksi".

Seuraaminen/perusasento
- Tämä vaatii vielä hurjasti tekemistä, mutta lähtökohdat ovat ihan ok. Olen opettanut Hertalle lenkillä ohitukset niin, että se hakeutuisi mun jalan viereen. Pelottaa, että se häiritsee nyt seuraamisen opettelua, koska ohituksissa koiran paikalla ei ole niinkään väliä, kunhan se tulee melko lähellä ja ottaa kontaktia.
- Harjoitellaan seuraamista muutenkin kuin suoraan kävelemällä :D Eli tehdään enemmän neliön muodossa, jotta koira oppii käyttämään myös takapäätään. Käännökset on ohjatuissa sujuneet ihan kivasti imuttamalla, ja tätä jatktaan vielä. Istumiset menee jo hyvin suoraan
- Kun alan häivyttämään kättä, pitää muistaa nostaa se ihan kunnolla pois! Ja vain suorilla pätkillä näin alkuun
- Perusasennot on aika kivasti jo suoria ja koira tajuaa hyvin mitä siltä haetaan. Pikkuhiljaa pitäisi käsiapua häivyttää!

Paikalla makuu
- Kotona treenataan aikaa/kestoa ja matkaa, häiriössä palkkaan tiheämmin ja pysyn lähempänä koiraa.

Nouto
- Ala laskea painoa kapulasta koiran suuhun!! Olen kamalan nössö tämän asian suhteen, kun en uskalla yhtään päästää kapulasta vielä irti. Täytyy ryhdistäytyä.

Ruututreeniä jatketaan kosketusalustan kanssa. Kosketusalustalle irtoaa jo tosi hyvin, pitkältäkin matkalta, mutta ruutu sai Hertan melkoisen hämilleen. :D Kaukokäskyjä treenataan edelleen ihan lähietäisyydeltä. Huomaa vaan, että koiralla on vielä kovin pentumaisen pehmeä kroppa, ja maassa makaaminen tiiviissä paketissa ei ole Hertalle mieluisaa, vaan se kellahtaa aina lonkalleen. Täytyy siis ehkä antaa sille vielä aikaa noiden maahanmenojen suhteen, että hallitsee kroppansa paremmin.



Nitan kanssa perjantaina rally-tokon viikkotreeneissä oli jotenkin älyttömän hyvä fiilis. Harjoiteltiin oikealla seuraamista sekä muutamia uusia korkeampien luokkien kylttejä. Nita oli ihan superhieno, ja oli tosi innoissaan. Omaa vuoroa odottaessa tehtiin liikkeestä maahanmenoa sekä "Istu, kierrä koiran ympäri" ja "istu, maahan, kierrä koiran ympäri" -kylttejä. Maahanmenot alkaa sujua tosi hyvin, kun vahvistin sitä kotona seinän vieressä. Etenkin liikkeestä maahan on ollut tosi hankala, ja koira on ajautunut suurinpiirtein poikittain mun eteen.

Myös seuraamisessa on nähtävissä huomattavaa parannusta, vaikka luulin ettei se enää oppisi sitä yhtään paremmin, kun ollaan 7 vuotta tehty huonosti. Myös vasemmalta perusasentoon tulo onnistuu jo hyvin, kun tajusin vaihtaa siihen eri käskysanan. Meillä "SIVU" tarkoittaa sitä, että Nita kiertää mun oikealta puolelta perusasentoon. Jostain syystä pitkään hoin sille sitä, kun yritin saada sen kiepsahtamaan tuossa vasemmalla perusasentoon. Nyt kun sanon viereen, osaa koira erottaa mitä siltä haetaan :)

Tänään vihdoinkin tulostin alokasluokan rally-tokokyltit, niin on kotonakin jotenkin helpompi treenata. Mulle on usein hankala hahmotaa missä kohtaa tehtävät suoritetaan, niin voidaan harjoitella sitäkin samalla. Esimerkiksi "koira eteen, oikealta sivulle" menee usein mönkään siksi että suoritetaan se ihan liian lähellä kylttiä ja Nita ei mahdu kunnolla suorittamaan tehtävää.

Tässä kuussa osallistutaan epävirallisiin RT-kisoihin, ja ilmoitin Nitan sekä mölliluokkaan että alokkaaseen. Ajatuksena lähinnä se, että saisin itse kisakokemusta. :)

Lemppareita videolla

Kuvasin teille taas pitkästä aikaa vähän videota blogin puolelle. Toivottavasti tykkäätte! :) Musta tätä oli hauska kuvata ja editoida. Myday -videoiden tekeminen on huomattavasti työläämpää, kun materiaalia kertyy aina niin valtavasti.

Puhelimen ja iPadin kätköistä

Tyhjensin tänään sekä puhelimesta että iPadistani kuvia koneelle. Ajattelin julkaista myös muutama tänne blogiinkin. Kuvia on kertynyt siitä asti, kun hain Hertan kotiin, eli melko pitkältä aikaväliltä :D Puhelimessani on iha surkea kamera, joten kotona tulee yleensä napattua tuo iPadi käteen jos koirat hölmöilevät. Innostuin myös syksyn mittaan snapchatistä, joten kuvia sekä videopätkiä koirista tarttuu myös sinne.


1. Herttaa hakemassa kotiin 2. Vas. Hertan emä Kaisla ja isä Mack. Sekä pikkuhertta pyörimässä jaloissa :D
3. Ekaa kertaa samalla pedillä, Nitaa vähän ällöttää 4. Ekat vetoleikit yhdessä!


1. Nitakin tykkäsi Hertalle ostetusta lelusta 2. Nitan mätsäripalkinto meni parempiin suihin :D
3. Hyvin mahtuu samalle pedille jo! 4. Kani ruokailee omatoimisesti suoraan heinäpaalista


1. The metsästyskoirat 2. Uuutta HauHau champion areenaa katsomassa
3. Myös kevythäkissä on tilaa kahdelle koiralle 4. Nita Rally-tokotreeneissä


1. Koirien luonto-ohjelma 2. Hertta sai hienon kylpytakin
3, Kuviomakoilua :-D Settereiden lempi asento 4. Työpäivän jälkeen on pakko vähän aikaa halailla tyttöjen kanssa, että saan tehdä rauhassa askareet :)

Olen loppupeleissä aika laiska kuvaamaan muilla vehkeillä kuin kameralla, joten ihan hirveää määrää kuvia ei tänne blogin puolelle nyt siirtynyt. Minusta näistä vaan näkee miten tiivis parivaljakko Nitasta ja Hertasta on muotoutunut tässä puolen vuoden aikana.